”Suomessa työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen perusteella. Naisenemmistöiset alat ovat pienipalkkaisia kunnan aloja. Ne pitävät tätä yhteiskuntaa pystyssä, vaikka yhteiskunta ei maksakaan työstä riittävää korvausta. Palkkatasa-arvo saavutetaan vain, jos olemme valmiita maksamaan siitä.”
Majaniemi korostaa, että talous on aina arvovalintoja. Viime vuosikymmeninä tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet ja sukupuolten väliset palkkaerot pysyneet ennallaan. Taloudellinen tasa-arvo on alistettu talouskuripolitiikalle ja leikkauslistoille.
”Pienet erot kasautuvat vuosien saatossa, ja siksi varallisuuserot ovat kehittyneet niin suuriksi.”
”Veroilla maksetaan hyvinvointi ja tasa-arvo, mutta samalla verotuksen rakenteet itsessään tuottavat joko tasa-arvoa tai eriarvoisuutta. Kuntavero on tällä hetkellä käytännössä tasavero, eikä sitä makseta pääomatuloista. Se tuottaa eriarvoisuutta, koska pieni- ja keskituloiset maksavat kunnan menoista suhteessa enemmän kuin suurituloiset.”
Majaniemen mielestä kehitystä ei voi kääntää ilman rakenteellisia muutoksia. Tarvitaankin verouudistus, jossa ansio- ja pääomatulojen verotus yhdistetään ja viedään saman progressiivisen asteikon alle. Myös kuntaverotus sekä tuleva sote-alueiden verotus tulisi muuttaa progressiiviseksi ja pääomatulot sisältäväksi.
”Verotuksen rakenteista ei tietenkään päätetä kunnissa, vaan valtion tasolla. Minusta on kuitenkin tärkeää puhua verotuksesta myös kuntavaalien yhteydessä.”
”On väärin, että kaikkein rikkaimmat maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin pieni- ja keskituloiset. Voi myös kysyä, olisiko edes mitään kestävyysvajetta, jos veropohjaa ei olisi viime vuosikymmeninä jatkuvasti nakerrettu”, Majaniemi toteaa.
Kunnat saavat tuloja myös kiinteistöjen verottamisesta ja valtion yhteisöveron osuuksista. Majaniemi ei kannata niiden korottamista. Kiinteistöveron nostaminen lisäisi asumiskustannuksia, jotka ovat Helsingissä muutenkin korkeat. Koronan seurausten vuoksi ei myöskään pitäisi lisätä pienten ja keskisuurten yritysten yhteisöverotaakkaa, koska se vaikeuttaisi niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Verotuksen kiristäminen sieltä, missä se on mahdollista eli kaikkein rikkaimmilta, olisi Majaniemen mukaan askel kohti feministisempää yhteiskuntaa.
”Verovaroin tuotetut kuntien peruspalvelut pitävät pystyssä hyvinvointivaltiota. Samalla koulut ja hoiva-ala rakentavat mahdollisuuksien tasa-arvoa. On hyvä muistaa, että joku tekee nämä työt joka tapauksessa, maksettiin niistä tai ei. Useimmiten tämä joku on nainen, joka tekee työn ilmaiseksi kotona.”
Julkisen sektorin kasvattamisen puolesta puhuu Majaniemen mukaan myös tarve varautua ympäristökriisiin.
”Tulevaisuuden politiikka on ilmastonmuutoksen takia jatkuvaa kriisinhallintaa. Yhteiskunnan kestävyyttä on vahvistettava. Kestävyyden pohjana on vahva julkinen sektori ja toimivat peruspalvelut – eli kunnan naisenemmistöisten alojen työntekijät.”
Haastattelu on julkaistu Vasen-lehdessä 2021. Teksti: Arto Huovinen, kuvat: Pinja Nikki