Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Silvia Modigin pitämä puheenvuoro pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteisessä sote- ja maakuntauudistusta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa tiistaina 15. toukokuuta.
***
Arvoisa puheenjohtaja,
Joitain vuosia sitten Hakaniemen torilla minua lähestyi iäkäs nainen. Hän kertoi vaikeasta elämäntilanteesta, jossa ei ollut rahaa mennä lääkäriin, vaikka tarvetta olisi ollut. Olin tyytyväinen, kun saatoin kertoa, että Helsinki oli juuri luopunut terveyskeskusmaksuista ja jatkossa jokainen voisi mennä lääkäriin juuri silloin kun tarvetta, taloudellisista edellytyksistä riippumatta.
Tämä tarina ei ole ainutlaatuinen. Vuonna 2017 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sote asiakasmaksua. Tilastot kertovat erityisesti yhdestä asiasta: pienituloisille pienikin lääkärimaksu on joskus liikaa. Siksi me vasemmistoliitossa haluamme poistaa terveyskeskusmaksut kaikilta suomalaisilta.
Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen suurella todennäköisyydellä asiakasmaksut nousevat kaikilla ja palaavat Helsinkiin. Valinnanvapaus kutistuu vapaudeksi valita niiden vaihtoehtojen välillä, joihin on varaa.
Vasemmistoliitto on edelleen sitoutunut uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin, joita ovat saumattomat hoitoketjut, terveyserojen kaventaminen, kustannusten nousun hillitseminen ja erityisesti hoidon tasa-arvoisen saatavuuden parantaminen.
Selvää on, että näihin alkuperäisiin tavoitteisiin ei olla pääsemässä. Samaa ratkaisumallia tarjotaan kaikille vaikka (alueelliset) tarpeet ja lähtökohdat poikkeavat toisistaan suuresti. Suomen pienin maakunta vastaa kooltaan kahden pääkaupunkiseudulla sijaitsevan lähiön (esimerkiksi Leppävaaran ja Hakunilan) asukasmäärää. Silti näihin sovelletaan samaa ratkaisumallia. Uudenmaan maakunta on kokonsa puolesta aivan omassa luokassaan niin elinkeinorakenteen, kansainvälisyyden kuin vaikka segregaation näkökulmasta.
Uudistuksen myötä pääkaupunkiseudun taloudellinen asema heikentyy, kun suhteellinen velkaantuminen kasvaa. Riippuvuus valtionosuuksista kasvaa ja investointikyky laskee. Kun pääkaupunkiseutu tuottaa 30 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta, on investointikyvyn heikentyminen koko Suomen ongelma.
Puheenjohtaja,
Harva ihmisen elämän tarve rajoittuu yhden hallintokunnan toimiin. Jatkossakin kuntalaisten elämäntilanteisiin vastaaminen ylittää hallinnon rajoja. Hyvä esimerkki on asunnottomuus, jota ei ratkaista pelkästään uusia asuntoja rakentamalla. Sen poistamiseen tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ennaltaehkäiseviä toimia ja ennen kaikkea hallintokuntien saumatonta yhteistyötä. Maakuntauudistuksessa vastuut pirstaloituvat ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön yhteistyö vaarantuu.
Hallituksen mallissa maakunnille ei tule verotusoikeutta, mikä tarkoittaa, etteivät maakuntapäättäjät voi panostaa enemmän palveluihin, vaikka niille olisi tarve. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, ainoa tapa vaikuttaa yllättäen kasvavaan palvelutarpeen kasvuun on korottaa asiakasmaksuja tai karsia palveluita. Me vasemmistoliitossa katsomme, että verotusoikeuden puute on merkittävä ongelma.
Sote- ja maakuntauudistuksen keskiössä ovat ihmisille elintärkeät palvelut. Palvelut jotka muodostavat sen mitä kutsumme hyvinvointivaltioksi. Se on uudistus jonka ei ole varaa epäonnistua. Se vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta hallituksen esittämässä muodossa erityisen kipeästi heihin, joille lääkärissä käynti voi olla siitä yhdestä asiakasmaksusta kiinni.