”Yksittäisillä turvallisilla aikuisilla saattaa olla nuorten elämässä valtava merkitys,” sanoo nuorisotutkija, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo.
”Erilaiset oireilut kertovat yhteiskunnassa vallitsevasta polarisaatiosta, ja nuoret ovat osa yhteiskuntaa. Oireilu kertoo myös siitä, ettei ole enää sellaisia ennalta ehkäiseviä palveluita, joita joskus aikaisemmin oli. On selkeää tutkimusnäyttöä, mitä hyvää seuraa, kun tukea ja turvaa saa ajoissa. Myös varhaiskasvatusta ja peruskoulua vahvistamalla voidaan moniin ongelmiin puuttua ajoissa.”
Hyvänä esimerkkinä varhaisista toimista Honkasalo mainitsee lapsiperheiden kotipalvelut, joita oli vielä laajasti käytössä hänen lapsuudessaan 1980-luvulla. Toinen esimerkki on niin ikään historiaan jäänyt Imatran malli, jossa yhdistettiin perinteinen lastenneuvolatoiminta ja perhetyö. Työntekijät tekivät yhdessä kotikäynnin jokaiseen perheeseen, jossa odotettiin ensimmäistä lasta. Samalla jaettiin tietoa kunnan palveluista ja kerrottiin, mistä mahdollisiin vaikeuksiin saa apua.
”Imatran malli toimi aika pienillä resursseilla, mutta lastensuojelun menot vähenivät merkittävästi. Se oli tehokas juuri universaaliutensa takia”, Honkasalo korostaa.
Helsinki on paljon suurempi kaupunki kuin Imatra ja täällä on vedottu siihen, ettei ole realistista edes kokeilla mallia, koska se maksaisi liikaa. Honkasalon mielestä kyse on tosiasiallisesti haluttomuudesta.
”Ei ymmärretä eikä hyväksytä, että myös hyväosaisiin perheisiin tehtäisiin kotikäyntejä. Mutta hyvinvointivaltion voima on aina ollut nimenomaan universaaliudessa.”
Tiedetään, että lasten ja nuorten mielenterveyden oireilun taustalla on vanhempien vastaava oireilu. Siksi olisi hyvin tärkeää, että apua ja tukea saisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mutta pandemia aiheutti sen, että jopa yksityiseltä puolelta on ollut vaikea saada apua. Ja sitten tuli vielä Vastaamo-tragedia.
Pandemian aikana monia palveluita on siirretty etäpalveluiksi. Honkasalo huomauttaa, että jos nuorella on kotona ongelmia, ei hänen ole helppo soittaa kotoa Teamsilla tai vastaavalla ja kertoa pahasta olostaan.
Honkasalon mukaan eduskunnan sivistysvaliokunnassa on seurattu tarkkaan koulupäivien tukipalvelujen toimimista. Todella tärkeänä asiana valiokunta on pitänyt muun muassa oppilashuoltoa ja kouluruokailua. Monin paikoin tukipalvelut lakkasivat kokonaan. Käynnit kouluterveydenhuollon putosivat yli 80 prosenttia, samoin kuraattoripalvelut ja oppilashuolto vähenivät kauttaaltaan.
Suomessa on tässä suuria alueellisia eroja. On sellaisiakin kuntia, joissa ei koronaa juurikaan ilmennyt, mutta oppilashuollon palveluja ajettiin alas ja kouluterveydenhuollon henkilöstöä siirrettiin muun terveydenhuollon piiriin.
”Minua huolestuttaa, miten saadaan kiinni hoito- ja hoivavaje. Hammashuollon vajeesta puhutaan usein, mutta pitäisi puhua myös pandemian aikana tulleesta sosiaalipuolen vajeesta”, hän painottaa.
Hallitusohjelmassa on kirjaus interventiohankkeesta neuvoloissa. Hankkeen mukaan tietoa ja tukea lapsiperheille pyritään tarjoamaan juuri ennen kuin lapsi menee varhaiskasvatukseen. Tiedetään, että lapsiperheet, joissa huono-osaisuus kasautuu, jäävät helposti varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
”Neuvolajärjestelmä on hyvinvointivaltion hienoimpia esimerkkejä universaaliudesta. Kun systeemi on olemassa, sitä vahvistamalla on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia. Myös teini-ikäisten vanhemmat tarvitsisivat oman neuvolajärjestelmän tai tukipalvelun”, Honkasalo huomauttaa.
Haastattelu on julkaistu Vasen-lehdessä 2021. Teksti: Greetta Lamminen, kuvat: Pinja Nikki