Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat
Meistä jokaisella on varmasti muistikuvia siitä, kuinka meille peruskoulussa opetettiin, että Suomi on hyvinvointivaltio. Täällä kaikki saavat tarvitsemaansa hoitoa ja yhteiskunta tukee tarpeen vaatiessa. Suomessa panostetaan tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja terveydenhuoltoon, eikä ketään jätetä yksin. Jokainen on tärkeä.
Kuitenkin viimeistään aikuisuuden kynnyksellä osa meistä joutuu joko oman tai lähipiirissä kohtaamiensa tapausten vuoksi huomaamaan, että tämä ei ehkä ihan pidäkään paikkaansa. Esimerkiksi: Oman terveyden hoitamisesta tai vaikkapa vieroitukseen hakeutumisesta saattaa koitua lasku, jota ei ole varaa maksaa.
Tai: Kämppä lähtee alta ja hätämajoituksessa ei olekaan tilaa. Vanhukset kärsivät yksinäisyydestä kodeissaan. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat pelkäävät syrjintää mennessään lääkäriin. Mielenterveysongelmien eskaloituessa osastolle ei aina mahdukkaan. Saamme jatkuvasti lukea tämänkaltaisista tarinoista uutisista ja kaupunkilaisten yhteydenotoista.
Hyvät valtuutetut,
Tämä koetun todellisuuden ja meille koulussa opetetun välinen ristiriita aiheuttaa aiheellista pettymystä päättäjiin. Se voi herättää arvottomuuden tunteita, kuten; jos jokainen kerran on tärkeä, niin miksi minä en ole avunsaannin arvoinen. Entä, jos lapsillani tai ikääntyvillä vanhemmillani on ongelmia, joihin on vaikea löytää tukea. Miksi ongelmat periytyvät sukupolvelta toiselle, jos kerran yhteiskunta pitää kaikista huolta?
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on osaltaan tämän ristiriidan purkamisen ytimessä. Me Vasemmistoliitossa uskomme tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja tasa-arvoiseen kaupunkiin. Me uskomme, että jokaisella on yhtäläinen oikeus voida hyvin.
Ja “jokaisella” me tarkoitamme myös heitä, joiden elämässä on ollut takaiskuja. “Jokainen” pitää sisällään aivan kaikki riippumatta iästä, sukupuolesta, toimintakyvystä, vähemmistöasemasta tai siitä, kuinka paljon veroeuroja kukakin tuottaa.
Siksi olemme iloisia, että uudessa palvelustrategiassa on useita tätä tavoitetta tukevia asioita. Psykiatristen osastopaikkojen riittävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota strategiakauden aikana, ja niiden määrän kasvu sidotaan Helsingin väestönkasvuun.
Mielenterveyspalveluihin pääseminen varmistetaan myös päihteidenkäyttäjille. Palvelulupauksessa luvataan, että jokainen kohdataan yksilöllisesti ja ilman syrjintää. Perusterveydenhuoltoon pääsy paranee. Päihdepalveluissa hyödynnetään ja kokeillaan myös uusia hoitomuotoja. Neljännen Symppiksen perustamista aletaan valmistella. Varmistamme palvelutarpeen mukaisen määrän hätämajoituspaikkoja. Panostamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen muun muassa panostamalla työhyvinvointiin. Neuvola- ja perhepalveluissa panostamme varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja asiakkaan kulttuuritaustan huomioivaan työotteeseen. Varmistamme, että oikeudettomassa asemessa olevat ihmiset saavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalveluita Helsingissä.
Hyvät valtuutetut,
Nämä eivät ole pieniä asioita. Nämä strategiaan kirjatut kohdat voivat parhaimmillaan olla tuottamassa kaupunkilaisten elämään käännekohtia, joista suunta kääntyy parempaan päin tai estää suurempien kriisien syntymisen.
Nämä eivät myöskään ole asioita, jotka koskevat vain jotakin pientä, marginaalista ryhmää kaupunkilaisista. Nopea lääkäriin tai hoitajan vastaanotolle pääsy on tärkeää kaikille kaupunkilaisille. Sen määräajaksi on nyt tässä strategiassa asetettu 14 vuorokautta.
Hyvät valtuutetut,
Tässäkin salissa olen kuullut useista puolueista huolta siitä, kuinka päihteidenkäyttö ja huono-osaisuus näkyvät kaupungin katukuvassa.
Kun osa kaupunkilaisista voi huonosti, se vaikuttaa välillisesti koko kaupungin ilmapiiriin ja koetun turvallisuudentunteen kokemuksiin. Tämä on hyvä esimerkki ongelmasta, jota ei voi ratkaista ilman yhteistä poliittista tahtotilaa. Tässä ovat aiemmin mainitut Symppis-päiväkeskukset ja mielenterveyspalvelut keskeisessä roolissa.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,
Kun huolehdimme kaupunkilaisten hyvinvoinnista, on ehdottoman tärkeää, että tunnistamme myös ne tilanteet, joista löytyy kipupisteitä ja parannettavaa. Tasa-arvoa ja sen tuottamaa hyvinvointia ei voi koskaan olla liikaa.
Nyt neuvoteltu palvelustrategia antaa meille hyvän lähtökohdan palveluiden kehittämiselle entistä toimivammiksi. Vasemmistoliitto kannattaa strategian hyväksymistä.
Alma Tuuva
Kaupunginvaltuutettu
Helsingissä 21.1.2026