“Helsingillä on mahdollisuus huolehtia siitä, että koulutuksen tasa-arvo toteutuu ja ihmiset pääsevät hoitoon ajoissa. Petteri Orpon hallituksen eriarvoisuutta vauhdittavia päätöksiä ei tule panna toimeen kuntatasolla”, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mia Haglund sanoo.
Maksuton toinen aste otettiin käyttöön valtakunnallisesti elokuussa 2021 ja samalla oppivelvollisuus nousi 18 ikävuoteen. Oppivelvollisille myönnettiin maksuttomat oppimateriaalit sen vuoden loppuun asti, jona nuori täyttää 20 vuotta. Nyt hallitus on päättänyt rajata maksuttomuutta 18 ikävuoteen, jolloin monilla koulut ovat vielä kesken.
“Ammatillisen koulutuksen ja lukion maksuttomuuden katkaiseminen kesken opintojen on järjetöntä. Tiedämme jo nyt, että maksuttomuus on helpottanut pienituloisten nuorten kouluttautumista ja nostanut suomalaista koulutustasoa. Hallituksen tempoileva politiikka on viemässä nuorilta tulevaisuuden.”
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn uusi tiukempi 14 vuorokauden enimmäisaika on ollut voimassa vasta syksystä 2023 saakka. Hoitotakuuta ollaan kuitenkin jo nyt valtakunnallisesti romuttamassa.
“Terveysongelmia ei pitäisi päästää kasautumaan ja pahenemaan. Mitä nopeammin ihminen saa hoitoa, sitä vähemmän hänen tarvitsee juosta päivystyksessä tai kalliissa erityistason palveluissa. Hoitotakuun romuttaminen todennäköisesti lisää pidemmällä aikavälillä kustannuksia säästöjen sijaan”, valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Titta Hiltunen sanoo.
“Sosiaali- ja terveyspalveluissa ennaltaehkäisyyn ja hoitoonpääsyyn panostaminen on järkevintä paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti. Siksi esitämme, että Helsinki jatkaa 14 päivän hoitotakuun tavoittelemista jatkossakin lainsäädäntömuutoksista huolimatta.”