Helsingissä on huutava pula useista kaupungin kriittisten alojen työntekijöistä. Henkilöstövaje on monissa yksiköissä akuutti ja se uhkaa lähivuosina pahentua entisestään. Toimiin on ryhdyttävä välittömästi koko kaupungin osalta. Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti keskiviikkona 13.4. kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa esitetään koko kaupunkia koskevan toimenpideohjelman laatimista henkilöstöpulan ratkaisemiseksi.
Henkilöstöpula koskee useita kaupunkilaisille elintärkeitä palveluita, kuten hoitoalaa, sosiaalialaa sekä varhaiskasvatusta ja koulutusta. Nykyinen työvoimapula ei ole syntynyt yhtäkkiä, vaan on seurausta useista eri päätöksistä vuosien varrella.
“Palveluita rapauttava taloudenpito on tullut tiensä päähän. Helsingillä on varaa varmistaa, että henkilöstöä on riittävästi. Nyt on käännettävä uusi sivu ja ryhdyttävä rakentamaan hyvinvointiin ja ihmisiin investoivaa kaupunkia”, valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Titta Hiltunen toteaa.
Yksittäiset toimenpiteet eivät tule muuttamaan tilannetta. Helsinki tarvitsee kokonaisvaltaista otetta reilujen työolojen ja riittävien taloudellisten resurssien takaamiseksi.
Osana laajaa toimenpideohjelmaa kaupungin tulee muun muassa varmistaa resurssit riittävän henkilöstön palkkaamiseksi ja palkkakehitysohjelman laajentamiseksi. Lisäksi tulee tarkastella ennakkoluulottomasti uusia avauksia kuten työajan lyhentämistä sekä tarjota henkilöstölle sen toiveiden mukaisia kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuuksia. Myös työsuhdeasuntojen laatu- ja hintatasoon on kiinnitettävä enemmän huomiota.
“Kaupungin työntekijöitä tulee aidosti kuulla ja heidän näkemyksensä huomioida tilanteen ratkomisessa. Loppujen lopuksi tilanteen taustalla on kysymys heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan”, Hiltunen päättää.
Aloiteteksti
Ryhmäaloite: Helsingin henkilöstöpula ratkaistava
Kaupungin ydintehtävä on varmistaa laadukkaat palvelut kaikille helsinkiläisille. Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Jokaisesta ikäihmisestä, potilaasta ja muista apua tarvitsevista on pidettävä huolta inhimillisellä tavalla.
Helsingissä on kuitenkin huutava pula useista kaupungin kriittisten alojen työntekijöistä, kuten hoitajista, varhaiskasvatuksen ammattilaisista ja sosiaalityöntekijöistä. Henkilöstöpula on monissa yksiköissä akuutti jo nyt ja se uhkaa lähivuosina pahentua entisestään.
Henkilöstöpulan takia nykyiset työntekijät joutuvat venymään kohtuuttomasti. Monen alan työntekijät kärsivät eettisestä stressistä, kun heillä ei jatkuvan kiireen ja resurssipulan takia ole edellytyksiä toteuttaa työtään ammattitaitoisesti ja perusteellisesti. Samalla kaupungin resursseja joudutaan käyttämään kalliisiin osto- ja vuokrapalveluihin.
Korona on kurittanut erityisesti naisvaltaisia matalapalkkaisia aloja entisestään. Esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn korona-aikana teettämän erikoissairaanhoitoon suunnatun kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia hoitajista harkitsee alanvaihtoa. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n selvityksen mukaan opettajista 57 prosenttia harkitsee alanvaihtoa eikä oppilashuollon työpaikkoja saada Helsingissä täytettyä.
Tilanne on kestämätön. Vaikka ongelma on monilta osin valtakunnallinen, on Helsingin kaupungin kaikin keinoin omilla toimillaan pyrittävä ratkaisemaan ongelmaa, ennen kuin korttitalo romahtaa.
Mikään yksittäinen toimenpide ei tule yksinään ratkaisemaan tilannetta. Helsinki tarvitsee koko kaupungin kattavan henkilöstön saatavuuteen keskittyvän toimenpideohjelman, joka nostaa asian kaupungin prioriteettilistan kärkeen.
Kaupunkistrategian mukaan Helsinki parantaa kaupungin veto- ja pitovoimaa työnantajana ja työoloja ottaen koko henkilöstö mukaan. Henkilöstön saatavuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi on näin ollen erittäin tärkeää, että kaupungin työntekijöitä aidosti kuullaan ja heidän näkemykset huomioidaan prosessissa. Tämä koskee myös varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen keskittyvän kaupungin koordinointiryhmän työtä.
Tämä työ on käynnistettävä välittömästi kaikilla aloilla, joilla työvoimapula aiheuttaa jatkuvaa kiirettä ja uhkaa laadukkaiden palveluiden toteutumisen. On identifioitava konkreettiset toimenpiteet ja ryhdyttävä toteuttamaan niistä systemaattisesti.
Myös uusia avauksia on syytä tarkastella ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi lyhyempi työaika voisi olla monelle houkutteleva vaihtoehto. Erilaisia kehittämismahdollisuuksia kuten psykoterapiakoulutuksen tarjoamista sosiaali- ja terveysalan työntekijöille tulisi selvittää työntekijöiden toiveita kuunnellen. Myös työsuhdeasuntojen laatuun ja hintatasoon on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.
Pelkkä toimenpiteiden listaus ei kuitenkaan riitä parantamaan henkilöstön saatavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Keskeistä on varmistaa tarvittavat resurssit ongelmien ratkaisemiseksi. Kaupungin toiminnan tehostamista ja tuottavuutta on liian usein haettu lyhytnäköisillä leikkauslistoilla, mikä on lisännyt työn kuormittavuutta.
Helsinki on kasvava kaupunki, jonka tulot ovat kriisienkin keskellä olleet huomattavasti ennusteita paremmat. Helsingin vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan kaupungin tilikauden tulos oli 350 miljoonaa euroa, mikä on 224 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Tämä ei ole poikkeus, sillä kaupungin tulos on viimeisen viiden vuoden aikana joka kerta ylittänyt budjetoidun tason. Lainakanta per asukas on koronavuosien aikana jopa laskenut, vaikka investoinnit ovat kasvaneet.
Helsingillä on varaa varmistaa, että henkilöstöä on riittävästi, ettei ihmisiä irtisanota kesäksi ja että palkkakehitysohjelma aidosti palkitsee työntekijöitä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Helsinki laatii laajan koko kaupungin kattavan toimenpideohjelman kaupungin palvelutuotannolle kriittisten alojen henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Työ konkreettisten toimien identifioimiseksi ja toteuttamiseksi aloitetaan välittömästi ja siihen osallistetaan henkilöstöä ja ammattiliittoja. Kaupungin talousarviota laadittaessa on varmistettava riittävät resurssit laadukkaiden palveluiden ja hyvien työolojen takaamiseksi sekä palkkakehitysohjelman laajentamiseksi.