Varhaiskasvatuksen kriisi on ratkaistava
Helsinki on monella tavalla hieno kaupunki. Ihmiset viihtyvät ja haluavat asua täällä. Tänä vuonna jo 4000 ihmistä on halunnut muuttaa tänne. Vaikka Helsingillä menee paremmin kuin monella muulla kaupungilla, täällä on myös paljon parannettavaa.
Helsingin varhaiskasvatuksen tilanne on kriittinen. Leikkipuistoja suljetaan, jotta edes lakisääteiset velvoitteet voitaisiin toteuttaa. Perheiden luotto varhaiskasvatukseen rapistuu.
Vaje varhaiskasvatuksessa on jo noin kolmasosa henkilökunnasta. Työvoimapula on toki valtakunnallinen, mutta me voimme joko pahentaa tai parantaa sitä täällä. Varhaiskasvatuksen työhyvinvointi sekä veto- ja pitovoimatekijät ovat vain huonontuneet tehdyistä toimista huolimatta.
Varhaiskasvatuksessa on kyse lasten kasvun tukemisesta ja perheiden hyvinvoinnista, mutta sillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Varhaiskasvatuksessa halutaan keskittyä perustyöhön. Helsingin pitää arvioida, ovatko palkat ja edut kilpailukykyisiä ja tilat tarkoituksenmukaisia.
Mielenterveyden hoitojonoja pitää purkaa
Nuorten mielenterveys on heikentynyt koronan aikana entisestään. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa nostetaan esille oppilashuollon tilanne. Hoitoon ei pääse riittävän nopeasti. Lisäksi oppilashuoltoa kuormittaa se, että Nuorisoasemalle on kuukausien jonot eikä oppilaita saada jatkohoitoon. Tarvitsemme Nuorisoasemalle lisäresursointia.
Aikuisten mielenterveyspalveluissa on myös paljon haasteita. Lyhytpsykoterapiahakemuksien käsittelyajat ovat lähes kolme kuukautta. Mielenterveys- ja päihdehoitajien mukaan vastaanotolle ei päästä tarpeeksi nopeasti. Hoitajat kertovat, että mielenterveysasiakkaan ohjaaminen heidän tarpeensa mukaiseen kaupungin palveluun ei ole selkeää. Niille vakavammin oireileville, jotka eivät täytä erikoissairaanhoidon kriteereitä, on vaikea löytää sopivaa hoitopaikkaa.
Niin kauan, kun palvelut eivät vedä, Helsingin valinta panostaa erityisesti matalan kynnyksen palveluihin ei ole toimiva. Matalan kynnyksen palveluiden luomisen rinnalla täytyy varmistaa, että niissä on riittävät resurssit, valmiudet ja mahdollisuudet ohjata ihmisiä tarvittaessa myös vaativampiin palveluihin. Niin voimme ehkäistä mielenterveysongelmien kroonistumista. Vasemmiston valtuustoryhmä näkee tärkeänä varmistaa, että myös vaikeammin oireilevat saavat hyvää hoitoa ajallaan.
Työntekijöiden luottamus on voitettava takaisin
Kuten tiedämme, Sarastian käyttöönotto oli täydellinen epäonnistuminen. Työnantajan tärkein velvollisuus on maksaa palkat oikein ja ajallaan, ja siihen emme ole Suomen suurimpana työnantajana kyenneet.
Arviointikertomuksen perusteella on selvää, että prosessia ei johtanut oikein kukaan. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kyselyssä yli puolet arvioi Sarastian käyttöönoton vaikuttaneen omaan suhtautumiseen työnantajaan. Meidän täytyy varmistaa, että tilanne korjataan, että tämä ei toistu ja ylipäätään kiinnittää erityistä huomiota kaupungin työnantajakuvan parantamiseen. Se tarkoittaa Vasemmiston mielestä myös konkreettisia toimia, ei vain viestintää.
Liikenteen päästöt on painettava alas
Olemme yhdessä asettaneet Helsingin tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tähän tärkeään tavoitteeseen ei mitenkään päästä, jollei liikenteen päästöjä saada laskemaan.
Tilanne liikenteen osalta on kuitenkin huolestuttava. Kestävien liikennemuotojen osuus ei ole kasvanut. HSL:n matkustajamäärät eivät edelleenkään ole ennallaan. Osittain syynä on lippuhintojen merkittävä nosto. Nyt on menty täysin väärään suuntaan joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta. Siitä pitäisi Vasemmiston mielestä tehdä edullisempaa.
Budjetoinnin prioriteetit kuntoon
Viime vuonna Helsinki teki taas 347 miljoonaa euroa ylijäämää, mikä oli huimat 320 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennustettiin. Tämä ilmiö toistuu vuosittain, sillä ennusteet verotuloista ovat aina alakanttiin.
Ylijäämää on käytetty investointeihin. Sen seurauksena on otettu aiottua vähemmän lainaa. Jopa 97 % kaupungin investoinneista on toteutettu verotuloilla.
Investointien tarkoitus on kuitenkin myös tuottaa rahaa pidemmällä aikajänteellä. Kasvavassa kaupungissa tuottavien investointien rahoittaminen enemmän lainalla olisikin järkevää. Kuten tilinpäätöksessä todetaan, Helsingin lainanhoitokyky on erittäin hyvällä mallilla.
Ylijäämää olisi täysin mahdollista käyttää nykyistä enemmän käyttötalouteen.
Tekemällä niin voisimme parantaa varhaiskasvatuksen tilannetta ja varmistaa ylipäätään, että kaupunkilaisille tärkeät palvelut toimisivat paremmin – ja kenties myös kohentaa kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Helsingillä on varaa pitää kaupunkilaisista huolta.
Vasemmistoliitto kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä.
Titta Hiltunen
valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja