Työllisyyspalveluiden sekä työikäisten maahan muuttaneiden kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2025 alussa keskellä haastavaa työmarkkinatilannetta.
Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut tarjolla olevien työpaikkojen määrään. Samaan aikaan Orpon hallituksen epäonnistuminen työllisyyttä lisäävissä toimissa ja lukuisille aloille kohdistamat leikkaukset ovat lisänneet epävarmuutta ja nostaneet työnantajien kynnystä tarjota työtä. Hallituksen heikennykset työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan (esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poisto) ovat vähentäneet työnhakijoiden mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan. Työttömyys on lähtenyt jyrkkään kasvuun, ja elämme historiallisen korkean työttömyyden aikoja, sillä työttömyys Suomessa on tällä hetkellä Euroopan Unionin toiseksi korkeinta.
Viimeisimmät työttömyysluvut osoittavat, että työttömyyttä on poikkeuksellisen paljon melkein kaikissa väestöryhmissä myöskin pääkaupungissa. Helsingin 13,6 % työttömyysaste (elokuu 2025) ei ole kaukana 90-luvun lama-ajan pahimmista luvuista, jolloin työttömyys syvimmillään Helsingissä oli yli 18%. Tilanne on erityisen huolestuttava, sillä rakenteellinen työttömyys Suomessa on syvenemässä. Yli puolet työttömistä on vaikeasti työllistyviä, joiden työllistyminen olisi haastavaa, vaikka taloustilanne paranisi ja tarjolla olevien työpaikkojen määrä lähtisi nousuun. Korkea rakennetyöttömyys kasvattaa syrjäytymisen riskiä yksilön tasolla, ja sillä on myös suuri taloudellinen hinta yhteiskunnalle.
Työttömyyskriisi ei koske enää vain tiettyjä aloja tai väestö- ja ikäryhmiä. Helsingissä korkeasti koulutettujen työttömyys on tällä hetkellä ennätyksellisen korkea. Nuorten työttömyys on Helsingissä kasvanut 35 % kesään 2024 verrattuna. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on pääkaupungissa 37 % korkeampi kuin vuosi sitten.
Työttömyyden luonne on myös muuttumassa. Työttömyys pitkittyy Helsingissä valtaosalla hakijoita, ja pitkäaikaistyöttömiä on kaikilla koulutustaustoilla. Työnantajien kynnys ilmoittaa avoimista työpaikoista on tällä hetkellä korkea, sillä lisääntynyt hakemusten määrä on vaikuttanut heidän mahdollisuuksiinsa toteuttaa rekrytointeja. Tämä syöksykierre on pysäytettävä.
Helsingin työllisyyspalvelut on Suomen suurin työvoimaviranomainen. Se palvelee yli 75 000 työnhakijaa. Palveluilla on osaava henkilökunta edistämässä kaupunkilaisten työllistymistä, ja esimerkiksi parhaillaan on käynnissä erilaisia kehitys- ja pilottihankkeita työllisyysasteen parantamiseksi. Näistä yrityksistä huolimatta työllissyysasteen ennuste näyttää synkältä. Resurssien varaaminen ja toimenpiteiden lisääminen kriisin ratkaisemiseksi on siksi välttämätöntä.
Helsinkiä haastavan korkean työttömyyden ratkaiseminen on oleellisen tärkeää paitsi helsinkiläisten, myös koko Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä pääkaupunkiin keskittyy valtaosa maan taloudellisesta toiminnasta. Hiljattain toteutuneen työllisyyspalveluiden uudistuksen tarkoitus on palvella asiakkaita siellä, missä he ovat sekä toteuttaa heille yksilöllisemmin räätälöityä palveluita. Nyt on toimittava helsinkiläisten työllisyyden parantamiseksi, ennen kuin pitkäaikaistyöttömyyden laajat yhteiskunnalliset vaikutukset muuttuvat peruuttamattomiksi ja aiheuttavat pysyvää vahinkoa ihmisten hyvinvoinnille.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Helsingin kaupunki lisää toimenpiteitä työllisyystilanteen kääntämiseksi parempaan suuntaan. Työllisyystilanteen parantaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä työllisyyspalveluiden henkilökunnan, toimialojen, yritysten, järjestökentän ja muiden kaupunkien kanssa.
Vasemmiston valtuustoryhmä esittää, että Helsingin kaupungin on:
1. Vahvistettava työllisyyspalveluiden resursseja, jotta vaikuttavia ja yksilöiden tarpeita vastaavia palveluita pystytään tarjoamaan riittävästi.
2. Vahvistettava kaupungin työllistämisrahan, palkkatuen ja yksityisten työnantajien Helsinki-lisän tavoittavuutta niin työnhakijoiden kuin työnantajien suuntaan, jotta niiden käyttö ja vaikuttavuus paranee. Työllistämisrahan käyttöä tulee lisätä nykyisessä tilanteessa työttömyyden vähentämiseksi.
3. Varmistettava tulevassa talousarviossa riittävät resurssit työllisyysasteen parantamiseksi kaikissa väestöryhmissä.
4. Seurattava kaupungin kuntouttavan työtoiminnan alasajon vaikutuksia työllisyyteen ja luotava korvaava malli toiminnalle.
5. Parannettava yhteistyössä yritysten kanssa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Kaupungin tulisi kokeilla vammaisten ja osatyökykyisten positiivista erityiskohtelua soveltuvissa avoimissa työtehtävissä.
6. Purettava kansainvälisten ja monikielisten työnhakijoiden työllistymisen rakenteellisia esteitä ja oltava suunnannäyttäjä inklusiivisessa rekrytoinnissa.
7. Varmistettava työllisyyspalveluiden osaaminen moninaisen työelämän, kuten esimerkiksi freelancereiden, itsensätyöllistäjien ja apurahansaajien näkökulmasta.
8. Selvitettävä ja toimeenpantava laajempia toimia työttömyyskriisin ratkaisemiseksi, kuten kaupungin oman asuntotuotannon kasvattaminen sekä nuorille suunnattujen kesätyöpaikkojen lisääminen.
Lisäksi valtuustoryhmä esittää, että kaupungin tulee selvittää mahdollisuuksia tarjota työllisyyspalveluiden yhteydessä terveyspalveluita, esim. terveydenhoitajan ja mielenterveyshoitajan vastaanottoa. Kuntoutuksen ja työelämävalmennuksen kaltaisten palveluiden parempi yhteensovittaminen työllisyyspalveluiden kanssa on myös toivottavaa.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Helsingissä 24.9.2025