Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli keskiviikkona 20. kesäkuuta kokouksessaan tilinpäätöstä. Vasemmistoliiton ryhmäpuheen piti kaupunginvaltuutettu Petra Malin.
***
Arvoisa puheenjohtaja,
”Jos jonnekin lisätään, on jostakin otettava pois.” Tämän toteamuksen saa usein kuulla, kun tekee esityksiä palveluiden epäkohtien korjaamisesta. Tämän näkemyksen mukaan budjetin tekeminen on nollasummapeliä, jossa siirrellään rahaa vanhuksilta lapsille ja nuorilta aikuisille, ja valtuustoryhmien rooli on kiistellä, kuka kaupungissa ansaitsee eniten ne muutamat miljoonat, jotka kireässä taloustilanteessa jaettavissa ovat.
Tämä puhetapa on valtuustossa hyvin yleinen. Siinä valossa joku voisi pitää yllättävänä sitä, että kaupungin viime vuoden tilinpäätöksessä käyttötalouden ylijäämä oli 481 miljoonaa euroa. Totuus on se, että kaupungin olisi ollut toistuvasti mahdollista käyttää palveluihin paljon enemmän rahaa kuin sitä on annettu. Vasemmisto on muistuttanut joka vuosi siitä, että kaupungin budjetti on useasti ollut ylijäämäinen. Mistä on otettu pois, jotta on voitu lisätä kaupungin ylijäämää?
Kasvatuksen ja koulutuksen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä kasvaa tuplavauhtia muun väestönkasvun kanssa. Päiväkotipaikkoja ei kaikille löydy kodin lähettyviltä, ja peruskoulut pullistelevat kohta nykyistäkin enemmän: kymmenessä vuodessa peruskoululaisten määrän Helsingissä arvioidaan kasvavan yli 11 000:lla oppilaalla. Lapset ovat jo nyt suurissa oppilasryhmissä ja erityistä tukea tarvitsevien vanhemmat joutuvat usein taistelemaan lastensa palveluiden puolesta. Osapäivähoidossa olevat kolmivuotiaat jakavat yhden aikuisten huomion kahdentoista muun lapsen kanssa, päiväkodeissa nipistetään sijaismenoista ja poiketaan tilapäisesti henkilöstömitoituksesta lähes joka päivä. Uusia päiväkoteja tai kouluja ei voida investointimäärärahojen puitteissa rakentaa tarpeeksi.
Niin kasvatuksen ja koulutuksen kuin sosiaali- ja terveysalankin työntekijät, useimmiten naiset, ovat palkkakuopassa. Moniin tehtäviin alkaa olla vaikea löytää tekijöitä, kun asumiskustannukset karkaavat Helsingissä käsistä ja kohtuuhintaisten asuntojen määrä jää rakennustavoitteestaan. Niin varhaiskasvatuksessa kuin sosiaalityössä on huutava pula koulutetuista ammattilaisista. Vanhusten kotihoidon taso herättää huolta ja työntekijät ovat uupua kasvavan asiakasmäärän alle, mutta laitospaikkoja vähennetään koko ajan. Kun jonnekin lisätään, on jostakin otettava pois.
Kukaan kaupungin poliitikoista ei ole voinut välttyä kuulemasta erityisesti päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmista. Sadat elleivät tuhannet lapset, nuoret ja työntekijät viettävät päivänsä tiloissa, joiden sisäilman ongelmilla saattaa olla elämän mittaiset vaikutukset terveyteen. Asiaa selvittäville poliitikoille sanotaan, että yhden remonttihankkeen aikaistaminen tarkoittaa toisen lykkäämistä. Välttämättömien sisäilmakorjauksien kustannukset vähentävät toistaiseksi myös opetukseen käytettäviä resursseja, vaikka strategiassa sovimme jo toisin. Kun jonnekin lisätään, on jostakin otettava pois. Vasemmisto on tehnyt ryhmäaloitteen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisemisesta.
Vuoden 2017 arviointikertomuksessa arvioitiin muun muassa asunnottomuuden vähentämistä ja saattohoidon saatavuutta ja laatua. Arviointikertomuksen mukaan vajaassa kymmenessä vuodessa asunnottomien kokonaismäärä on kasvanut 11 prosenttia, ja erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuus on kasvanut huomattavasti. Pitkäaikaisasunnottomuutta ei ole saatu puolitettua tavoitteiden mukaan. Saattohoidon osalta niissä paikoissa joissa suurin osa kuolemista tapahtuu, saattohoitoon ei ole saatavilla riittävästi hoitohenkilökuntaa tai lääkäreitä. Elämän loppuvaiheessa kaupungin tulisi mahdollistaa ihmisarvoinen kuolema.
Vasemmiston valtuustoryhmä näkee, että kaupunki ei ole yritys, vaan yhteisö. Helsingin pääasiallinen tehtävä ei ole tehdä tulosta vaan turvata asukkaille hyvä elämä ja riittävät palvelut, ja toimia taloudellisesti järkevästi niin, että päätösten jälkiä ei tarvitse korjailla vielä vuosia myöhemmin. Vasemmisto haluaa panostaa varhaiskasvatuksen laatuun, työntekijöiden palkkatasa-arvoon, päiväkotiryhmien riittävään henkilökuntaan ja peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämiseen, kohtuuhintaiseen asumiseen, turvallisiin ja terveellisiin lähikouluihin ja päiväkoteihin, lähikirjastoihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Kaupunki on tehnyt tulosta kaupunkilaisten kustannuksella, ja hinta on liian korkea. Kaupunki on kaupunkilaisia varten. Ihmisten hyvinvoinnin pitäisi olla meidän kaikkien tärkeysjärjestyksessämme ensimmäisenä.
Lisätiedot:
Petra Malin, kaupunginvaltuutettu, p. 050 319 9751
Anna Vuorjoki, puheenjohtaja, Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmä, p. 050 337 0689