”Vasemmistoliitto vastustaa ideologisista syistä yhtiöittämisiä, vaikka EU velvoittaa meidät siihen.”
”Ettekö te vasemmistossa ymmärrä, että yhtiöittämisen kautta vapautamme resursseja palveluihin kun asiat sujuvat ketterämmin?”
”Nyt vasemmisto on sitten ujuttanut työntekijäpuolenkin vastustamaan yhtiöittämistä. Ei pitäisi pelotella ihmisiä. Vastuutonta.”
Muun muassa tällaisia argumentteja saimme vasemmistossa osaksemme kun vastustimme Palmian pilkkomista ja osittaista yhtiöittämistä syksyllä 2014. Mitään pakkoa yhtiöittämiseen ei tosiasiallisesti ollut, mutta oikeistolla oli kova vimma markkinaehtoistaa keskeiset kaupungin tukipalvelut.
Toimin tuolloin Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana. Poliittinen debatti ja vääntö asian ympärillä oli niin kovaa, että se vaati välillä pitkiä iltoja aktiivista kommentointia sosiaalisessa mediassa, kun kokoomuksen ja vihreiden aktiivit yrittivät vakuuttaa meidät yhtiöittämisen hyödyistä.
Vasemmistoliiton kanta on kuitenkin alusta asti ollut selvä: Emme halua heittää pienipalkkaisia tärkeää työtä tekeviä kaupungin työntekijöitä markkinoiden armoille. Me haluamme, että palveluiden arvostus näkyy myös työntekijöiden arvostuksena palkoissa ja työehdoissa. Työvoimaintensiivisellä alalla ikuista tehostamista on vaikea hakea muualta, kuin henkilöstöstä. Se ei ole kestävää.
Kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti Palmian osittaisesta yhtiöittämisestä äänin 43-41 lokakuussa 2014. Vihreiden äänet ratkaisivat äänestyksen.
Päätös koski naisvaltaisia ja matalapalkkaisia töitä
Yhtiöittäminen koski kaupungin naisvaltaisia ja matalapalkkaisia tehtäviä, kiinteistö-, ruoka-, siivous- ja vartiointipalveluja, yhteensä noin 1400 työntekijää. Puhuin tuossa valtuuston kokouksessa muun muassa siitä, ettei kaupungin tule omilla toimillaan näin halventaa naisvaltaisten matalapalkkaisten alojen työtä.
Yhtiöittämispäätöksen jälkeen olemme nähneet, kuinka karua kilpailu markkinaehtoisilla aloilla on ollut. Esimerkiksi puhtaanapito on erittäin kilpailutettu ala, jossa työtahtia on kiristetty ja mitoitettu äärimmilleen. Pahimmillaan tämä johtaa täysin kohtuuttomien työoloihin ja jopa ihmiskauppaan, josta on viime vuosina ollut esimerkiksi Helsingin Sanomissa laajoja reportaaseja.
Palmia haki lisää tuottavuutta laajentamalla toimintaansa Helsingin ulkopuolelle. Se toimi toisin sanoen niillä markkinoilla, joissa kunnat tiuhaan ulkoistivat samoja keskeisiä tukipalveluita, ja hamusi näitä markkinasiivuja itselleen.
Jopa Helsingin Sanomat kritisoi Palmian laajentumista pääkirjoituksessaan 2018 toteamalla: ”Kunnan ensisijainen tehtävä on tuottaa palvelut asukkailleen. Liiketoiminnan kasvattaminen ja siihen liittyvä riskinotto ovat siksi helposti ristiriidassa kuntalain määrittelemän kunnan toiminnan kanssa.”
Helsingin tulee olla vastuullinen työnantaja
Tällä viikolla kuulimme, että kaupunginhallituksen konsernijaosto on päättänyt aloittaa selvityksen Palmian omistuksesta luopumisesta. Palmia oli liian pieni toimija alallaan ja voimakas laajentuminen Helsingin ulkopuolelle on painanut tuloksen tappiolliseksi.
Nyt on erittäin tärkeää, että Helsingin kaupunki toimii vastuullisena työnantajana ja pitää huolen siitä, että selvitystyö on mahdollisimman avointa. Työntekijöitä on kuultava ja heidän asemastaan on pidettävä huolta kun yhtiölle haetaan uutta omistajaa. Helsingillä on suuri vastuu työnantajapolitiikastaan myös maan pääkaupunkina ja Suomen suurimpana työnantajana.
On selvää, että yhtiöittämistä ei olisi alunperinkään pitänyt toteuttaa. Osakeyhtiön hallinto ei ole avointa, vaikka kyseessä on kaupungin omistama yhtiö.
Yhtiöttämisvimma ja loputon tehostaminen on lyhytnäköistä
Tukipalvelut ovat ihan oleellista kaupungin ydintoimintaa. Yhteisöllisyys ja työyhteisöt hajoavat kun esimerkiksi kouluissa puhtaanapito tulee yhdestä firmasta, kouluruoka toisesta ja vahtimestarit kolmannesta.
Kaupungin ei tule omilla poliittisilla päätöksillään vaikuttaa siihen kehitykseen, jossa mm. puhtaanapito on eettisesti kyseenalaisesti toimivien, voittoa tavoittelevien firmojen riiston kohteena. Yhtiöittämisvimma ja loputtoman tehostamisen tie on lopulta hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.
Itse näkisin parhaimpana mallina sen, että palattaisiin vanhaan, jolloin kaupungin keskeiset tukipalvelut tuotettiin kaupungin omana toimintana.
Helsinki ei ole yritys. Kaupungin pitää pystyä pitämään parempaa huolta sekä palveluiden käyttäjistä että työntekijöistään.
Veronika Honkasalo
kaupunginvaltuutettu