”Pidimme päätöksen jälkeenkin asiaa esillä niin lautakuntatasolla kuin valtuustossakin.”
Suurin osa leikkauksista peruttiin keväällä, kun Helsingin viime vuoden ylijäämäksi osoittautui 500 miljoonaa euroa.
Arhinmäki toteaa, että vasemmistoliiton pitkäjänteinen työ tuotti tulosta.
”Se osoitti, että kun olimme tehneet tarkat laskelmat emmekä luovuttaneet, vaan pidimme ääntä, niin poliittinen paine nousi sellaiseksi, että leikkauksesta päättäneiden puolueiden oli pakko reagoida.”
”Olemme tyytyväisiä, että vasemmistoliiton työ tuotti tulosta, vaikka valitettavasti kaikkia leikkauksia ei saatukaan peruttua”, sanoo Arhinmäki.
Arhinmäki ihmettelee erityisesti vihreiden toimintaa: ”He väittivät ensin neljä kuukautta, ettei mitään koulutusleikkauksia ole tehtykään. Sitten yhdessä yössä he ryhtyivät juhlimaan, että saivat peruttua itse tekemänsä leikkaukset.”
Vasemmistoliitto irtautui syksyllä koulutusleikkausten takia budjettisovusta. Tämä oli Arhinmäen 20-vuotisen valtuustouran aikana vasta kolmas kerta, mikä hänen mukaansa kertoo siitä, että vasemmistoliitto on ollut vastuullinen ja kompromisseja etsivä toimija.
Arhinmäki huomauttaa, että maan hallitus tuki kuntia, jotta ne korona-aikana eivät leikkaisi koulutuksesta.
”On myös kohtuutonta, että kun henkilöstö koronavuonna on joutunut erityisesti venymään, niin normaaleita tulospalkkioita ei makseta.”
Helsingin kunnallisvaaliasetelmat ovat jännittävät. Kokoomus ja vihreät näyttävät kamppailevan tasavahvasti valtuuston suurimman puolueen paikasta. Vasemmistoliitolla puolestaan on realistiset mahdollisuudet nousta jopa kolmanneksi suurimmaksi.
”Kävi siinä miten kävi, on vasemmistoliitto menossa kohti vaalivoittoa ja saamassa lisäpaikkoja”, sanoo Arhinmäki.
Media on tehnyt Helsingin kuntavaaleista pormestarivaaleja. Arhinmäki huomauttaa, ettei pormestari yksin päätä asioista eikä pormestaria ole pakko valita suurimmasta puolueesta. Ratkaisevaa on valtuuston voimasuhteet.
Arhinmäki toteaa, että ihmisten arkeen vaikuttavat eniten ne päätökset, joita tehdään kunnanvaltuustoissa.
”Kuntatasolla päätetään esimerkiksi siitä, minkä kokoisia koululuokat ovat, minkä verran varhaiskasvatuksessa on opettajia lapsia kohden, paljonko rakennetaan asuntoja ja mihin, miten vanhusten palvelut toimivat ja mitkä lähimetsät säilytetään.”
Haastattelu on julkaistu toukokuussa päivitetyssä Vasen-lehdessä 2021. Teksti: Arto Huovinen, kuvat: Pinja Nikki