”Loppujen lopuksi pormestari on vain kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja hänellä on yksi ääni valtuustossa – Helsingissä yksi ääni 85:stä. Helsingissä on tällä valtuustokaudella ollut punavihreä enemmistö, ja pormestari Jan Vapaavuoren kanta on monissa asioissa hävinnyt”, sanoo Arhinmäki.
Arhinmäki on Helsingin valtuuston 2. varapuheenjohtaja ja vasemmistoliiton pormestariehdokas. Miksi pormestarimallia vastustavalla puolueella on oma ehdokas?
”Julkisuus rakastaa politiikan henkilöitymistä. Jos vasemmistoliitto ei asettaisi pormestariehdokasta, valtuuston neljänneksi suurin puolue jäisi pois aika monista keskusteluista, joissa voimme kertoa näkemyksistämme.”
Yksi pormestarimallin heikkouksista on Arhinmäen mukaan juuri se, että asiat jäävät henkilöiden varjoon.
Arhinmäki toteaa, että ihmisten jokapäiväiseen arkeen vaikuttavat kaikkein eniten ne päätökset, joita tehdään kunnanvaltuustoissa.
”Kuntatasolla päätetään esimerkiksi siitä, minkä kokoisia koululuokat ovat, minkä verran varhaiskasvatuksessa on opettajia lapsia kohden, paljonko rakennetaan asuntoja ja mihin, miten vanhusten palvelut toimivat ja mitkä lähimetsät säilytetään.”
Arhinmäki arvioi, että 70–80 prosenttia arkipäivään vaikuttavista asioista päätetään kuntatasolla. Valtuustoissa ei ole erikseen hallitusta ja oppositiota, vaan jokaisen päätöksen taakse on haettava erikseen enemmistö.
Jos Paavo Arhinmäki saisi yksin päättää yhden asian korjaamisesta Helsingissä, mikä se olisi?
”Huolehtisin siitä, että jokaisella helsinkiläisellä kuluisi asumiseen huomattavasti nykyistä vähemmän rahaa. Korkeintaan neljäsosa käteen jäävistä tuloista olisi kohtuullista, kun nyt monella menee reilusti yli puolet.”
Arhinmäki sanoo, että asuntotuotannon ja luontoarvojen välinen ristiriita on todellinen, ja siinä joudutaan koko ajan tasapainottelemaan.
”Siellä missä rakennetaan, pitää rakentaa tiiviisti ja nykyistä korkeamminkin. Näin voidaan säästää ympärillä olevaa luontoa.”
Olennaista on Arhinmäen mukaan määrän lisäksi se, mitä rakennetaan. Asuntojen hinnannousua ei ole saatu Helsingissä hillittyä, koska yli puolet rakentamisesta on ollut kovan rahan asuntoja.
”Pitäisi rakentaa enemmän omakustanteisia omistus- ja vuokra-asuntoja, joista sijoittajat eivät voi vetää isoa siivua välistä. Tästä käydään kovaa vääntöä jatkuvasti. Vasemmistoliitto puolustaa tällaista rakentamista, toisella puolella kokoomus ja perussuomalaiset eivät halua kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.”
Toinen vasemmistoliitolle tärkeä asia ovat palvelut, erityisesti lähiöiden palvelut.
”Valtuutetut asuvat aika suurelta osin kantakaupungissa, vaikka suurin osa helsinkiläisistä asuu lähiöissä. Lähiöitä ei varmaan tietoisesti unohdeta, mutta kun puhutaan maailman toimivimmasta kaupungista, on keskitytty aika paljon kantakaupungin palveluihin ja elävöittämiseen. Sekin on tärkeää, mutta on puolustettava lähikouluja ja -kirjastoja sekä lähiöiden terveyspalveluja ja liikuntapaikkoja.”
Kolmas iso asia ovat Arhinmäen mukaan kaavapäätökset.
”Vasemmistoliitto on ollut Helsingin vihrein puolue. Olemme puolustaneet lähimetsiä, kallioita ja puistoja. Oli kysymys vaikkapa Keskuspuistosta tai Vartiosaaresta, olemme olleet aktiivisin poliittinen ryhmä.”
Moni asia on Helsingissä myös hyvin.
”Helsinki on pääkaupungiksi hyvin vehreä. Asuntopolitiikka on hoidettu siten, ettei ole syntynyt jyrkästi eriytyneitä alueita. Kaikilla alueilla on kaupungin vuokra-asuntoja, kovan rahan asuntoja ja erilaisia välimuotoja.”
”Valitettavasti viimeisimmässä budjetissa leikattiin koulutuksesta, minkä vuoksi vasemmistoliitto irtautui budjettisovusta. Yritimme vääntää viimeiseen saakka, koska hallitus on tukenut kuntia, jotta ne eivät korona-aikana leikkaisi koulutuksesta. Silti varakas ja hyvin pärjäävä Helsinki päätti leikata peruskouluista. Minulle oli järkytys, että vihreät ja sosialidemokraatit lähtivät tässä kokoomuksen mukaan.”
Arhinmäki toteaa olleensa 20 vuotta valtuustossa. Tämä oli vasta kolmas kerta, kun vasemmistoliitto ei ollut mukana budjettisovussa.
”Tämä kuvastaa sitä, että vasemmistoliitto on ollut vastuullinen toimija Helsingissä, ja olemme aina pyrkineet löytämään yhteisiä ratkaisuja ja kompromisseja”, Arhinmäki sanoo.
Haastattelu on julkaistu Vasen-lehdessä 2021. Teksti: Arto Huovinen, kuvat: Pinja Nikki