Vaikka koulutusta pidetään vain yhtenä yhteiskunnan osa-alueena, on tällainen jaottelu näennäistä. Koulutus kun vaikuttaa kaikkeen. Koulutus vähentää köyhyyttä ja pienentää tuloeroja. Koulutus parantaakin niin yksilön kuin julkista taloutta. Koulutuksella on keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Koulutus lisää hyvinvointia. Koulutus vähentää rasismia, homofobiaa ja muuta syrjintää ja edistää siten yhdenvertaisuutta. Koulutuksella tasataan perhetaustan tuomia eroja. Koulutuksella edistetään osallisuuden tunteen kasvamista ja täten myös demokratiaa. Samalla koulutus on keskeisessä roolissa informaatio- ja mediavaikuttamiseen vastaamisessa.
Tämän kaiken lisäksi koulutuksella on aivan keskeinen itseisarvo. Se on arvokasta itsessään niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Koulutukseen panostaminen on paitsi kannattavaa myös itsessään tärkeää.
Kaikki koulutuksen hyödyt ovat kuitenkin ehdollisia. Niiden eteen tarvitsemme laadukasta ja toimivaa koulutusta. Laadukas koulutus rakentuu riittävillä resursseilla, hyvinvoivilla ja ammattitaitoisilla opettajilla ja muulla henkilökunnalla sekä toimivilla opetustiloilla. Näistä vastuu on meillä poliitikoilla.
Kaupunkitason toimia tarvitaan
Nykyinen hallitus on ollut erittäin koulutusmyönteinen ja kasvattanut koulutuksen määrärahoja kaikilla koulutuksen tasoilla. Samalla hallitus sai aikaan lähihistorian merkittävimmän koulutuspoliittisen uudistuksen laajentamalla oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen samalla lisäten koulutuksen yhdenvertaisuutta maksuttoman toisen asteen myötä. Vaikeina korona-aikoina hallitus on tukenut kuntia miljardeilla korvatakseen myös kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan pahasti osuneen pandemian vaikutuksia.
Helsingin kaupunkipolitiikassa koulutuksen arvostus ei kuitenkaan ole yhtä konkreettista. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tärkeyttä kyllä korostetaan hienoissa puheissa valtuustosalissa, vaalikentillä ja sosiaalisessa mediassa, mutta tosipaikan tullen moni puolue tahtoo mieluummin istua rahojen päällä.
Viime kaudella kaikki muut puolueet paitsi vasemmistoliitto ja feministinen puolue olivat päättämässä mittavista koulutusleikkauksista. Onneksi suurin osa leikkauksista saatiin vasemmistoliiton, opettajien ja vanhempien luoman poliittisen painostuksen myötä lopulta peruttua. Silti leikkaavalla budjetilla ehdittiin tehdä erilaisia päätöksiä ja liian myöhäinen leikkauksien peruminen ei ehtinyt pelastamaan jokaista tilannetta. Monissa puolueissa leikkauksien perumista myös juhlittiin panostuksena koulutukseen, vaikka tosiasiassa kyse oli vain kylmäävän ja nolon virheen osittaisesta ja myöhäisestä paikkaamisesta.
Muuttuviin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan
Tämän vuoden budjetissa tilanne on toki aiempaa parempi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle saatiin pieni korotus ja palkkakehitysohjelman rahoitusta lisättiin. Sen myötä kaupungin pienipalkkaiset ammattilaiset kuiten varhaiskasvatuksen työntekijät saavat palkankorotuksia.
Tarvetta olisi kuitenkin enemmälle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rahoitus on ollut niukka jo pitkään. Siitäkin huolimatta, että Helsinki on vuodesta toiseen satoja miljoonia ylijäämäinen. Tiukille vedetty budjetti ei jätä paljoa liikkumavaraa ja siten vaikeuttaa reagoimista muuttuviin tilanteisiin. Akuutit haasteet kuten varhaiskasvatuksen vakava henkilöstövaje tai Ukrainasta sotaa Helsinkiin pakeneville lapsille kielitaitoisten opettajien palkkaaminen vaativat yksinkertaisesti rahaa. Peruspalveluihin panostaminen on laajemminkin juuri nyt poikkeuksellisen tärkeää, sillä peruspalvelut ovat yhteiskunnan resilienssin perusta ja vahvistavat ihmisten turvallisuuden tunnetta epävarmoina aikoina.
Koulutukseen panostaminen on kannattavaa. Koulutuksen lukemattomat ja monipuoliset hyödyt konkretisoituvat vain, jos uskallamme panostaa alaan. Riittävillä resursseilla annamme kasvatus- ja koulutusalan ammattilaiselle mahdollisuuden aidosti hyödyntää osaamistaan sekä lapsillemme ja nuorillemme mahdollisuuden kasvaa ja oppia. Koulutuspanostuksilla luomme konkreettisesti parempaa arkea ja parempaa Helsinkiä.
Anna Lemström
kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varapuheenjohtaja