Menneenä talvena katujen auraus ei ole ollut riittävää kaupunkilaisten sujuvan liikkumisen turvaamiseksi. Jalkakäytävät ja pyörätiet olivat pahimmillaan auraamatta useita päiviä. Helsingin kaupungin tulee varautua ajoissa seuraavaan talveen investoimalla henkilöstöön ja kalustoon. Kaikkien kaupunkilaisten helppo ja esteetön kulkeminen tulee taata säällä kuin säällä.
“Erittäin runsasluminen talvi yllätti kaupungin, vaikka lumentulon ei tulisi olla yllätys kenellekään Pohjoismaissa asuvalle. Katujen hyvän kunnossapidon tulisi olla perusasia. Jalankulkijat, pyöräilijät, apuvälineillä liikkuvat ja lastenrattaita työntävät ovat riippuvaisia siitä, että jalankulun ja pyöräliikenteen väylät puhdistetaan lumesta ja jäästä riittävän nopeasti. Ei voi olla niin, että vain autoilijoiden sujuva liikkuminen taataan, kun lunta sataa”, toteaa Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja Samuel Adouchief.
Helsingin uudessa kävelyn edistämisohjelmassa todetaan, että käveleminen on ensisijainen liikkumistapa kaupungissa. Myös kaavoituksessa kävely ja pyöräily on nostettu tärkeimmiksi liikkumismuodoiksi. Tästä huolimatta kaupunki käytännössä huolehtii enemmän autolla liikkuvien tarpeista. Autoteiden aurauksen seurauksena jalkakäytäville ja pyöräteille kasautuvat lumivallit ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus katukuvassa.
Katujen talvikunnossapidossa on kyse yhdenvertaisuudesta. Esteettömästä liikkumisesta huolehtiminen hyödyttää aivan kaikkia.
“Kaupungin tulee tehdä kirjaustensa mukaisia konkreettisia toimia asian ratkaisemiseksi. Jotta myös jalankulun ja pyöräliikenteen väylät saadaan talvisin puhtaaksi lumesta ja jäästä, tulee henkilöstöä talvikunnossapitoon rekrytoida lisää. Katujen hoidosta vastaavan liikelaitos Staran toiminnan supistaminen on ollut väärä linjaus”, Adouchief jatkaa.
Kaupungin kykyä vastata äärimmäisiin sääolosuhteisiin tulee vahvistaa, kun ympäristökriisi etenee. Monet kaupungit maailmalla tekevät jo aktiivisesti toimia resilienssinsä vahvistamiseksi ja ympäristökriisiin sopeutumiseksi.
“Myös ympäristölle kestäviä lumen lastauspaikkoja tarvitaan enemmän. Aurauslumen kaataminen mereen ei voi jatkua”, päättää Adouchief.