Rakennukset, infrastruktuuri ja niiden käyttö kuluttavat puolet maailman raaka-aineista ja aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Sementin, teräksen, alumiinin ja muovien kulutuksen ennustettu maailmalaajuinen kasvu tulisi puolittaa jos haluamme hillitä ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Rakentamisesta johtuvien päästöjen seuraaminen ja vähentäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Hiilineutraali Helsinki 2035-ohjelmassa sekä kaupungin kierto- ja jakamistalouden tiekartassa on kiitettävästi tavoitteita ja työkaluja rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Ohjelmien tavoitteissa linjataan kiertotalousnäkökulman huomioimisesta läpi rakentamisen prosessin sekä elinkaaren aikaisten päästöjen pienentämisestä ja luonnonvarojen nykyistä vähemmästä käytöstä.
Saadaksemme huomioitua suurien rakentamisen kokonaisuuksien merkittävät ilmastovaikutukset on laskelmia tehtävä laajemmin kuin yksittäisten rakennusten elinkaaripäästöjen osalta. Tein aloitteen ilmastovaikutusten laskelmien sisällyttämisestä asemakaavoitukseen, jotta ne vakiintuisivat osaksi kaavoitusprosessia ja voisivat saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä esimerkiksi aluerakentamishankkeissa sekä purkavan uudisrakentamisen kaavoitusratkaisuissa.
Aloitteeni esityksen mukaisesti asemakaavoitukseen ollaan Helsingissä parhaillaan luomassa yhtenäistä käytäntöä vähähiilisyyden arvioimiseksi hiilijalanjäljen laskemisen avulla. Tavoitteena on sisällyttää vähähiilisyyden arviointi kaikkiin kaavahankkeisiin. Laskelmien perusteella on tarkoitus päästä mahdollisimman vähäpäästöinen ratkaisuun. Kaupunginvaltuusto käsittelee aloitettani tänään 5.5.2021.
Tiedolla on väliä. Ilmastovaikutusten laskemisen ja eri vaihtoehtojen vertailun perusteella tulemme tekemään Helsingissä ilmastokestävämpiä päätöksiä.
Mia Haglund