Arvoisa puheenjohtaja,
Vuonna 2025 Helsingissä juhlittiin demokratiaa ja kaupunginvaltuuston 150-vuotista taivalta.
Samaan aikaan Helsingissä etsittiin kuumeisesti kohtuuhintaisempaa vuokra-asuntoa, jonotettiin ruoka-apua ja kamppailtiin nuorten mielenterveyden haasteiden kanssa.
Nämä eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä. Ne kertovat kaupungin eriarvoisuudesta, joka vaikuttaa myös siihen, miten demokratia Helsingissä toteutuu.
Demokratia ei ole vain oikeutta äänestää tai asettua ehdolle. Demokratia on myös sitä, että ihmisillä on todelliset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan, tulla kuulluksi ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Arvoisa puheenjohtaja,
Helsinki voi monella mittarilla hyvin.
Viime vuonna kaupunki rikkoi jälleen väestönkasvun ennätyksiä, kun 11 500 uutta helsinkiläistä aloitti elämänsä rakentamisen täällä. Lopetimme kivihiilen polton ja sen ansiosta Helsingin päästöt vähenivät viime vuonna 29 prosenttia.
Kaupungin talous pysyi vakaana ja kaupunki teki viime vuonna jälleen kerran ennakoitua paremman tuloksen, vaikka korkea työttömyys ja heikko valtakunnallinen taloustilanne nakertavat verotuloja.
Helsingfors investerade i kollektivtrafik, skolor, daghem och stadsstrukturen – precis som det hör till i en stad som växer.
Mutta kaupungin menestys ei jakaudu tasaisesti.
Vaikka Helsinki on onnistunut monessa, emme ole onnistuneet poistamaan niitä rakenteita, joiden vuoksi ihmisten lähtökohdat ja tulevaisuudennäkymät eroavat toisistaan. Sen sijaan valtakunnan oikeistohallituksen politiikasta johtuva EU:n korkein työttömyysaste, nouseva asunnottomien määrä ja lisääntyvä lapsiperheköyhyys uhkaavat syventää helsinkiläisten eriarvoistumista entisestään.
Risuja voi antaa myös kaupungille joistain sen omista päätöksistä: esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen korotukset ovat nostaneet kynnystä usean palvelun käyttämiseen.
150 vuotta täyttäneen Helsingin demokratian suurin haaste ei tänään ole päätöksenteon legitimiteetti. Suurin haaste on hyvinvoinnin eriytyminen.
Värderade ordförande,
Demokratins framtid formas inte enbart i den här salen. Den byggs i skolor, ungdomsgårdar, bibliotek, idrottsanläggningar, inom kulturverksamheten och överallt där barn och ungdomar formar sin uppfattning om sina egna möjligheter.
Siksi on tärkeää, että Helsinki on panostanut lasten ja nuorten hyvinvointiin. Niiden ansiosta nuorten pääsy toisen asteen koulutukseen on parantunut ja Suomen harrastamisen mallin harrastuskerrat ovat miltei kaksinkertaistuneet.
Meidän on kuitenkin tunnustettava, että samalla kun osa lapsista voi paremmin kuin koskaan, toisilla yksinäisyys, mielenterveyden haasteet ja koulunkäynnin ongelmat kasautuvat. Erityisen karua kieltä arviointikertomus kertoo siitä, miten lastensuojelulaitosten vaikeasti psyykkisesti sairaat ja päihteitä käyttävät alaikäiset jäävät käytännössä hoidon ulkopuolelle.
Arvoisa puheenjohtaja,
Toinen Helsingin tulevaisuutta määrittävä kysymys on asuminen.
Tänä vuonna tulemme ylittämään 700 000 asukkaan rajapyykin samalla kuin rakenteilla olevien asuntojen määrä on jatkanut laskuaan. Vaikka asuntonäyttöihin ei tällä hetkellä joudu jonottamaan ja markkinavuokrat ovat jopa hieman laskeneet, asumisen hinta on jo nyt lukuisille helsinkiläisille kohtuuttomalla tasolla suhteessa tuloihin.
Jos emme onnistu lisäämään erityisesti kohtuuhintaista asuntotuotantoa samalla kun asukasmäärä nousee, seurauksena ovat entistä korkeammat asumiskustannukset, syvenevä eriarvoisuus ja asunnottomuuden nousu sekä kasvavat esteet kaupunkiin muuttamiselle.
Samalla meidän on huolehdittava siitä, ettei kasvu tapahdu lähiluonnon kustannuksella.
Helsingin vetovoima perustuu myös siihen, että luonnon, meren ja viheralueiden äärelle pääsee lähes kaikkialla kaupungissa. Uusia koteja on rakennettava tavalla, joka säästää meidän arvokkaan monimuotoisen luontomme myös tuleville sukupolville.
Arvoisa puheenjohtaja,
Kaupunginvaltuuston 150-vuotinen historia osoittaa, että Helsinki muuttuu jatkuvasti. Meidän tehtävämme on määrittää muutoksen suunta.
Vasemmistoliitolle suunta on selvä.
Helsingin onnistumista ei määritä, kuinka monta asukasta kaupungissa on vuonna 2040 tai kuinka vahva kaupungin tase on ensi vuonna.
Onnistuminen määritetään siinä, kokeeko työtön työnhakija, yksinhuoltajaperhe, lähiön nuori tai hoivaa tarvitseva ikäihminen olevansa täysivaltainen osa tätä kaupunkia.
Demokratian näkökulmasta juuri tämä on lopulta kaikkein tärkein tilinpäätös.
Paras tapa kunnioittaa yli 150-vuotiasta demokratiaamme on rakentaa Helsinkiä, jossa hyvinvointi, valta ja mahdollisuudet jakautuvat nykyistä tasaisemmin.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.
Helsingissä 17.6.2026
Mia Haglund
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen jäsen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja