Haglund: Ryh­mä­pu­he – Hel­sin­gil­lä on va­raa pi­tää kau­pun­ki­lais­ten pal­ve­luis­ta hy­vää huol­ta – myös krii­si­ti­lan­teis­sa

Reilu vuosi sitten helsinkiläiset opettajat lähestyivät meitä silloisia valtuutettuja, koska halusivat kertoa meille arjestaan koronakriisin ja uhkaavien koulutusleikkausten keskeltä.

Opettajien ammattiyhdistyksen välittämissä viesteissä saimme lukea muun muassa seuraavaa: “Olemme tilanteessa, jossa emme voi tilata oppilaille oppikirjoja edes murto-osaan oppiaineista”. “Ryhmäkoot tulevat kasvamaan, ja tämä tarkoittaa sitä, että yhä useamman lapsen tai nuoren hätään herätään liian myöhään”.  “En enää tiedä mihin suuntaan hätähuuto täältä koulusta pitäisi huutaa.” “Väsyttää ja ahdistaa”. Viestejä oli yli 80 sivua.

Det är omöjligt att behandla Helsingfors bokslut från år 2021 utan att nämna den ångest och frustration som stadens lärare och elever kände förra året på grund av pandemin och en otillräcklig finansiering av utbildningen.

 

Koulutusleikkaukset vuonna 2021 osoittautuivat perusteettomiksi

 

Koronakriisi toi mukanaan taloudellista epävarmuutta, jonka keskellä oli haastavaa laatia budjettia. Oli kuitenkin lyhytnäköistä pyrkiä tasapainottamaan taloutta syventämällä oppimisvajetta. Tämän takia Vasemmistoliitto ei voinut hyväksyä kaupungin viime vuoden talousarviota.

Nyt käsittelyssä oleva tilinpäätös osoittaa, että opettajien ja oppilaiden ahdingon aiheuttaminen viime vuonna oli turhaa. Helsingin talous selvisi koronakriisistä hyvin ja kaupungin tilikauden tulos oli 350 miljoonaa euroa. Tämä on 224 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetissa ennustettiin.

Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti puolustanut varhaiskasvatusta ja koulutusta, ja olemme tyytyväisiä sekä viime kesänä tehtyihin koulutusrahojen lisäyksiin että siihen laajaan ja hyvään poliittiseen yhteistyöhön, jonka voimin päätettiin turvata koulutuksen perusrahoitus tämän vuoden budjetissa.

Myös koronasta toipumiseen sovittu 70 miljoonan tukipaketti tälle ja ensi vuodelle on tärkeä, kun hyvinvointi- ja oppimisvelkaa lähdetään nyt purkamaan. Pormestarin mainitsemat henkilöstölle jaettavat kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat vähintä mitä voimme henkilöstöllemme tarjota kiitokseksi viime vuosien ponnistuksista. 

 

Ökningen av energipriserna får inte leda till en försvagning av tjänsterna

 

Vi började precis skymta ljus i koronatunneln då Putin inledde sitt angreppskrig i Ukraina. På grund av kriget håller energipriserna på att stiga till skyerna. Det här känns både i stadsbornas plånböcker och i stadens sektorers budgeter.

Högre energipriser ökar med en gång utgifterna för att kyla ishallar, värma simhallar och upprätthålla skolor och daghem. I år har även vinterns gedigna snömängd skakat stadens budget och fört med sig oväntat höga utgifter. Om det inte finns utrymme att ekonomiskt hantera oförutsägbara omständigheter riskerar vi nedskärningar och försämrad service.  

Sekä korona, sodan aiheuttama inflaatio ja suurilumisen talven aiheuttamat ennakoimattomat kulut herättävät kysymyksen siitä, onko budjetointijärjestelmämme kriisinkestävä? Samalla tavalla kuin valtion budjetissa voidaan kattaa kriisistä suoraan johtuvat kustannukset kehysten ulkopuolelta on meidän kaupungissa pystyttävä tarpeen tullen joustamaan itse itsellemme asettamastamme raamista. Kaupungin toiminnasta riippumattomat ennakoimattomat olosuhteet eivät saa johtaa palveluiden heikentymiseen.

 

Ylijäämää vuodesta toiseen tekevällä Helsingillä on varaa pitää palveluista huolta

 

Kaupungilla, joka vuodesta toiseen tekee satojen miljoonien eurojen ylijäämää, on varaa huolehtia siitä, että kaupunkilaisten palveluista pidetään huolta – myös kriisitilanteissa.

Vaikka ylijäämästä käytettäisiin nykyistä enemmän käyttötalouteen voimme samaan aikaan edelleen varmistaa, että kasvavan kaupungin tarpeelliset investoinnit etenevät suunnitellusti. Ilmastokestävää liikkumista edistävistä raidehankkeista ei ole varaa säästää – sen sijaan ne tulee toteuttaa entistä lainapainotteisemmin.

Helsingin kaupunkistrategian mukaista lainakannan kasvattamista ei kannata pelätä, koska tähän mennssä lainakanta on nimittäin laskenut vuosittain vuoden 2015 jälkeen, vaikka investointimenot ovat kasvaneet. Lainakanta pieneni jopa koronavuonna.

Helsinki on kasvava kaupunki, jonka verotulot ovat vuosi toisensa jälkeen ylittäneet sen, mitä budjettia laatiessa ennustettiin.

Meillä on kriiseistä huolimatta kaikki taloudelliset edellytykset luoda sellaista Helsinkiä mitä kaupunkilaiset meiltä odottavat: riittävästi asuntoja, toimivaa julkista liikennettä, ikäihmisten hoivaa sekä panostuksia elintärkeiden työntekijöidemme jaksamiseen ja lasten ja nuorten koulutukseen.

Vasemmistoliitto puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.

 

Mia Haglund

valtuustoryhmän puheenjohtaja