Hel­sin­gin Va­sem­mis­ton edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­ma 2023

KESTÄVÄN HUOMISEN JA TURVALLISEN TULEVAISUUDEN HELSINKI

Menemme kohti eduskuntavaaleja maailmanlaajuisesti vaikeassa ja poikkeuksellisessa ajassa. Vaikutukset ulottuvat meistä jokaiseen ja koskettavat myös helsinkiläisten arkea ja luottamusta tulevaisuuteen. Vasemmistoliitto toimii ekologisesti kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentajana myös näinä poikkeuksellisina aikoina. Perusarvojamme ovat vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo. Rakennamme huomisen Suomea ja Helsinkiä perusarvoistamme tinkimättä.

Tämä ohjelma keskittyy Helsinkiin ja toimii puolueen eduskuntavaaliohjelman rinnalla avauksena helsinkiläiselle äänestäjälle siitä, millaisiin arvoihin vasemmistolainen politiikka nojaa ja millaisia tavoitteita asetamme.

 

Aikamme keskeisin kysymys on se, onnistummeko hillitsemään ihmisen aiheuttamaa kasvihuonepäästöistä johtuvaa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan on lävistettävä kaikki päätöksenteko.

Tavoitteisiin päästäksemme kulutuskapitalismi pitää uskaltaa kyseenalaistaa ja löytää uusia keinoja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Meidän on luotava kestävän yhteiskunnan malli. Suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle on elinympäristöjen tuhoutuminen.

Reilu siirtymä ja hiilestä vapaa huominen

Kunnianhimoisista ilmastotavoitteista on pidettävä kiinni ja vauhditettava askelia kohti ekologista jälleenrakentamista. Ympäristölle haitalliset yritysten verotuet on poistettava ja kohdennettava uudelleen muun muassa tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Luonnon monimuotoisuutta tulee vahvistaa ja hiilinieluja tulee lisätä niin maaseudulla kuin kaupungeissa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii investointeja kestäviin kohteisiin, erityisesti teollisuudessa. Vauhditamme puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa teollisessa tuotannossa ja ekologista rakennemuutosta. Lainsäädännöllä mahdollistetaan pienydinreaktorien rakentaminen.

Otamme loikan kohti kiertotaloutta. On pyrittävä vähentämään energiankulutusta, ei pelkästään siirtämään energiankulutusta vihreään energiaan, ja rakennettava kestävä energiajärjestelmä.

Luontokohteiden suojelu ja säilyttäminen

Laajojen ja yhtenäisten luontoalueiden ylläpitäminen on keskeistä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Näin ollen myös kaupungeissa metsäalueet on säilytettävä mahdollisimman yhtenäisinä. Metsiä ja puistoja, viherkattoja ja virkistysalueita on lisättävä ja saaria sekä ranta-alueita on suojeltava virkistyskäyttöön.

Helsingin saariston ainutlaatuisuus maailmankin mittakaavassa tulee tunnustaa. Itämeren suojeluun panostettava selkeästi enemmän. Pääkaupunkiseudun merialueilla pitää selvittää myös vedenalaisten kansallispuistojen mahdollisuutta.

Suojellun metsän pinta-alaa tulee kasvattaa ja varjella siten luonnontilaista metsää, luonnonvaraisia eläimiä ja lajien monimuotoisuutta. Kaupunkiluontoa tulee kunnioittaa suojelemalla puustoa ja lisäämällä niittyjen osuutta suhteessa nurmikoihin.

Vanhojen rakennusten ja kulttuurikohteiden arvo pitää tunnustaa nostamalla kulttuuriympäristön suojelu poliittiseen keskusteluun.

Ruoantuotannolla ja liikenne suunnittelulla ilmastotekoja

Eläinperäisten tuotteiden ja maidon kulutuksen vähentäminen on sekä eläinoikeus- että proteiinilähteiden kauppahintojen alentaminen tekisi niistä vaihtoehdon useammalle.

Liikenteessä on nopeutettava päästöttömän raideliikenteen rakentamista ja lähiliikenteen sujuvoittamisen vaatimat investoinnit on toteutettava. Joukkoliikenteen nykyistä palvelutasoa on parannettava ja liikennöintilinjoja lisättävä, kun uusia asuinalueita rakentuu. Valtion tulisi tukea HSL-alueen joukkoliikennettä ja tuki tulisi kohdentaa lippuhintojen alentamiseen. Pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen maksuttomuudesta kaikille on toteutettava kokeilu.

Raideliikenteen saavutettavuutta on laajennettava ja parannettava edelleen voimakkaasti. Liikenteen päästöt vähenevät, kun vaihdot liikennevälineestä toiseen tehdään mahdollisimman sujuviksi ja näin lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta.

Autoilussa siirtymistä sähköautoihin on nopeutettava ja niiden latauspisteitä on lisättävä. Valtion on mahdollistettava ruuhkamaksujen käyttö niin, että kunnat voivat rahoittaa päästöttömiä liikkumismuotoja ruuhkamaksujen avulla kerätyillä tuloilla.

Suomalaista hyvinvointimallia on puolustettava ja kehitettävä. Vasemmistoliiton mielestä kehityksen suunnan tulee olla kohti entistä parempaa, tasa-arvoisempaa, kestävämpää ja vapaampaa yhteiskuntaa sekä talousjärjestelmää.

Perusteltu ja oikeudenmukainen verotus rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan, mikä on yhteinen etumme. Työnteosta ei pidä joutua maksamaan enemmän veroa kuin omistamisesta ja perimisestä.

Oikein toteutettu yrittäjäpolitiikka hyödyttää koko yhteiskuntaa ja sen jäseniä, kehittää taloutta ja edistää ihmisten hyvinvointia. Parhaimmillaan yrittäjyydessä yhdistyvät sekä yrittäjän että hänen työntekijöidensä edut.

Teknologian kehitys on mahdollistanut työajan lyhentämisen. Työtä oikein jakamalla sitä riittää kaikille, ja ihmisille jää aikaa perheelle, harrastuksiin ja itsensä kehittämiseen.

Tavoitteenamme on vastikkeeton ja elämiseen riittävä perustulo sosiaaliturvan kokonaisvaltaisen uudistamisen kautta. Taloutta ja työllisyyttä tulee kehittää ottamalla kaikissa toimissa huomioon ilmasto- ja ympäristökysymykset.

Itsensätyöllistäjät, pienyrittäjät ja epätyypilliset työsuhteet Helsingissä

Yrittäjä on usein markkinoiden ja pääoman armoilla siinä missä muutkin työtä tekevät ihmiset. Monella yrittäjällä tulot ovat pienemmät kuin suomalaisilla keskimäärin. Työllä pitää tulla toimeen, mutta Helsingissä korkeat asumiskustannukset tekevät tästä vaikeaa.

Työn ja yhteiskunnan muutos on johtanut tilanteeseen, jossa erityisesti monien kaupunkilaisten toimeentulo muodostuu erilaisista palkkatulojen, ei-työsuhteisten työtulojen kuten kevytyrittäjyyden, freelance-tulojen, pääomatulojen ja tulonsiirtojen yhdistelmistä.

Pienyrittämistä on tuettava yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa ja tuloverotusta. Sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden käsitteitä tulee selkeyttää. Freelancertyön erityispiirteitten tunnistamista ja osaamista on vahvistettava työvoimahallinnon ohjeistuksissa, tulkinnoissa ja ratkaisukäytännöissä, ja tämä tarve tulee huomioida myös toteutettaessa TE-palvelujen siirtoa kuntiin.

Tuottava talous, tukeva työllisyys

Tuottava ja laajasti työllistävä talous edesauttaa siinä, että kaikilla suomalaisilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus työllistyä ja saada riittävä toimeentulo. Verotuksen painopiste tulee siirtää pääomiin ja varallisuuteen sekä ympäristölle haitallisten asioiden verottamiseen. Veronkierron mahdollisuuksia tulee estää niin laillisen kuin laittoman veronkierron kohdalla.

Työllisyystavoitteissa ei pidä pitää kaikkea työtä itseisarvoisena ja palvoa kasvua kasvun vuoksi. Yksilöidyt urapolut mahdollistavat ihmisen asettamisen työn edelle.

Helsingissä on työvoimapulan kanssa samanaikaisesti suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, joka on työelämän muutoksessa vaarassa syrjäytyä. Jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle on luotava oma polku työelämään työtakuun muodossa, jos se heidän tilanteensa kannalta on toivottavaa. Työ- ja toimintakyvyn säilymistä on tuettava työttömyyden aikana.

Pienpalkka-alojen tukeminen on tärkeää, sillä elinkustannukset ovat Helsingissä kalliita. Kaikilla on oltava varaa asua ja pystyä pitämään kiinni riittävästä elintasosta. Tämä on merkityksellistä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön palkat on nostettava oikealle tasolle meidän kaikkien edun vuoksi. Tulee säätää minimipalkkalaki ja rajata nollatuntisopimusten käyttöä.

Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä on kitkettävä kokonaan työpaikoilta ja yhteiskunnasta. Työpaikoilla sovitaan turvallisen tilan periaatteet ja työsuojeluhenkilöstöä koulutetaan häirintäyhdyshenkilöiksi.

Jokaisella ihmisellä on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin. Toimia asunnottomuuden poistamiseksi on tehostettava ja niiden rahoitusta on vahvistettava.

Helsingissä on rakennettava lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja lisättävä merkittävästi tuetun asumisen määrää. Koska vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso on etenkin pääkaupunkiseudulla karannut tavallisten ihmisten ulottumattomiin, on kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrän lisääminen keskeisin keino hillitä tarjonnan aiheuttamaa painetta vuokrien korotuksiin.

Tarvitaan lisää hintasäänneltyä asuntotuotantoa, kuten omakustanteisia vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- ja omistusasuntoja.

Kaupunkirakenteen tasapainoinen kehittäminen ja sosiaalisen eriytymisen estäminen on tärkeää. Eriytymistä estetään niin kaupunkisuunnittelun, asuntopolitiikan, koulutuspolitiikan kuin sosiaalipolitiikan keinoin, joista vastuu on osittain kunnalla, mutta etenkin koulutuksen ja sote- palveluiden rahoituksen osalta tarvitaan kansallisia panostuksia. Kaupunkirakenteessa on huomioitava lähiluonto ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta.

Kaupunkisuunnittelu ja kohtuuhintainen asuminen

Asumisen kohtuuton hinta on yksi suurimpia haasteita Helsingissä. Työssäkäyviltä kuluu usein yli puolet käytettävissä olevista tuloista asumiseen. Asumiskulut ovat sysänneet monet lapsiperheet, yksinhuoltajat ja yksinasuvat köyhyyteen.

Yhden hengen asuntokuntien tukimuotoja on tarkasteltava kohtuuttomien vuokrakustannusten kattamiseksi. Asunto-ongelmien ratkaiseminen ja asumiskustannusten kohtuullistaminen on välttämätöntä. Avainasemassa tässä on valtion ja kuntien yhteistyö.

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välinen MAL- sopimus on järkevöittänyt asumisen, työpaikkojen ja liikenteen yhteensovittamista. Tätä sopimusta on määrä päivittää 2024, jolloin on tärkeää huolehtia tavoitteiden saavuttamisesta.

Valtion omistaman A-Kruunun tulee käyttää resurssejaan erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoon pääkaupunkiseudulla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tukeman rakennuskannan kasvu hillitsee yleistä vuokrakehitystä, jolloin vaikutus on asuntomarkkinoita tervehdyttävä.

Helsingissä tulee lisäksi selvittää asumistakuuta ja välivuokrausmallia, jossa asukkaan sijaan asunnon vuokraa asukkaan puolesta esimerkiksi kunta tai hyvinvointialue. Asumismenojen kääntäminen laskuun tulisi johtamaan tulevaisuudessa myös asumistukimenojen laskuun.

Korjausrakentamista tulee tukea ja tarkastella kriittisesti vanhojen kiinteistöjen purkamissuunnitelmia. Oikeus lähiluontoon ja meluttomuuteen kuuluu kaikille. Asuinalueiden suunnittelussa on huomioitava viihtyvyys, turvallisuus ja virikkeellisyys.

Yhteisöllisyys, kohtaaminen ja toimeentulo

Hyvinvointivaltion kantava ajatus on, että jokainen saa apua, kun sitä tarvitsee ja jokainen saa hoitoa sairastaessaan. Jokainen ihminen tulotasosta ja taustasta riippumatta on samojen palveluiden ja etuusjärjestelmien piirissä ja palvelut rahoitetaan yhteisesti verovaroin.

Ihmisen omia voimavaroja on tuettava ja vahvistettava. Ongelmia tulee ehkäistä panostamalla ennaltaehkäisevästi ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn. Hyvinvoinnin lisäämisessä ihmisten välisen kohtaamisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeää.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on vanhentunut. Se laadittiin aikoinaan oletukselle, jonka mukaan ihminen sijoittuu kerrallaan vain yhteen tulonhankinnan kategoriaan ja sosiaaliturvalla paikataan pääasiassa väliaikaisia ansiotulojen menetyksiä.

Nykytilanne edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista. Vasemmistoliiton sosiaaliturvamalli perustuu myönteiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihminen luontaisesti haluaa osallistua ja tehdä oman työpanoksensa läheisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyväksi.

Tavoittelemme sosiaaliturvan kokonaisvaltaista uudistamista kohti perustuloa, jonka rinnalla kehitetään ansiosidonnaisia ja täydentäviä etuuksia. Helsingissä jatketaan jo tehtyä palvelujen yhteensovittamista.

Sote Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus perustuu vuoden 2023 alusta alkaen suurelta osin valtion rahoitukseen. Sote-palvelujen rahoitus ei tällä hetkellä huomioi kaupunkien erityistarpeita tarpeeksi kattavasti ja seuraavan vaalikauden keskeinen tavoite on nostaa rahoitus sellaiselle tasolle, että riittävät julkiset palvelut voidaan tarjota kaikille kansalaisille ja korona-ajan entisestään kasvattama hoitovelka saadaan purettua.

Niin sosiaali- kuin terveyspalveluissakin palkkoja on korotettava ja työoloja sekä johtamista parannettava. Työolojen ja työhyvinvoinnin on kohennuttava, jotta sote-alan veto- ja pitovoima paranee ja eri palveluihin ulottuva henkilöstövaje saadaan paikattua.

Hoitoon pääsyn on toteuduttava vähintään lakisääteisessä ajassa. Ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa työtä on lisättävä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin asiakkaaksi tulevan tilanne on kartoitettava kattavasti niin, että palvelutarve tulee kokonaisuudessaan huomioitua ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut.

Terveysasemapalvelujen keskittäminen ja yksityistäminen on lopetettava. Hoitohenkilökunnan määrää on lisättävä merkittävästi niin kotihoidossa kuin palveluasumisessa ja laitoshoidossakin. Jalkautuvaa ja matalan kynnyksen sosiaalityötä on lisättävä kaikille asiakasryhmille.

Oikeus palveluihin on järjestettävä myös heille, joille digitaalinen asiointi on vaikeaa tai mahdotonta. Erityisesti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on huomioitava maahanmuuttaja-asiakkaat ja esimerkiksi tulkkauspalvelujen saatavuus.

Mielenterveys- ja päihdetyö

Helsingissä tarjottavia mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä siten, että hoitoa saa helposti, riittävästi ja oikeaan aikaan. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tulee olla tarjolla kaikenikäisille kansalaisille ja niihin tulee päästä viipymättä. Lasten ja nuorten kohdalla kiireellinen hoitoon pääsy on erityisen tärkeää. Kaikilla asiakasryhmillä mielenterveyspalvelujen jonotusajan on lyhennyttävä.

Huumeriippuvaisten palvelut ja hoito on saatava akuutisti kuntoon. Turvalliset huumeiden testaus- ja käyttöhuoneet tulisi ottaa käyttöön ja niissä tulisi saada sosiaali- ja terveyspalveluita. Huumeiden käytön dekriminalisointi tulisi toteuttaa mahdollisimman pikaisella aikataululla. Päihdetyössä on huomioitava myös ennaltaehkäisevä päihdetyö.

Monialaiset ja risteävät palvelutarpeet ja palvelut kaikille helsinkiläisille

Helsingissä on akuutti tarve monialaisille palveluille, joissa apua voi saada yhdestä osoitteesta useampaan tarpeeseen. Koska asunnottomuus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat usein käsikädessä, on niitä myös hoidettava yhdessä. On panostettava etsivään asunnottomuustyöhön, velkaneuvontaan sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin myös asunnottomille.

Asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien moniammatilliseen tukemiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee ohjata niin ikään lisää resursseja.

Ikääntyneiden oikeus riittävään ja hyvään hoitoon on turvattava lainsäädännöllä. Kotihoitoa on kehitettävä, ja ympärivuorokautiseen hoitoon pitää päästä silloin, kun hyvää hoitoa ei pystytä turvaamaan kotona. Ikäihmisten palveluasumisen on oltava kohtuuhintaista ja paikkoja on oltava tarjolla riittävästi.

Myös nuorisotyöhön on lisättävä resursseja. Harrastamisen Suomen mallia on jatkettava ja kehitettävä edelleen ja tarjottava kaikille helsinkiläisille nuorille mahdollisuus harrastaa ohjatusti ja turvallisesti liikuntaa sekä kulttuuria. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut on saatettava tarpeenvaatimalle tasolle.

Vammaisten itsemääräämisoikeuden on oltava vammaispolitiikan perusta. Esteettömyys on asetettava oletukseksi. Vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi kuljetuspalveluita käyttävien palvelu on oltava selkeää ja asiakaslähtöistä.

Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perustana on kaikkien oikeus koulutukseen, oppimiseen ja kulttuuriin. Suuntaamme kohti jatkuvan oppimisen yhteiskuntaa, johon investoiminen on olennaista myös talouden ja työllisyyden kannalta.

Tulevina vuosina suomalaista koulutusjärjestelmää haastaa erilaistuminen. Eriarvoistumiskehitystä tapahtuu myös suurten kaupunkien sisällä.

Vasemmistoliitolle tärkeintä on turvata jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus oppia ja käydä koulua riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä, vanhempien varallisuudesta tai koulutustaustasta tai oppilaan oppimisen tuen tarpeista. Jokaisen lapsen lähikoulun tulee olla maailman paras koulu.

Suomi elää osaamisesta, joten korkeakoulutukseen, tieteeseen ja innovaatioihin panostaminen on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Elävän tieteen ja kulttuurin ehtona on toimiva koulutusjärjestelmä.

Hyvinvointi kasvatuksessa ja koulutuksessa

Tulevalla vaalikaudella on syytä kehittää valtionosuusjärjestelmää. Uudessa järjestelmässä tulee huomioida vahvemmin alaikäisten kuntalaisten ajankohtainen ja arvioitu tuleva osuus, jotta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan rahoitus voidaan kuntatasolla taata.

Helsingin varhaiskasvatuksen tilanteen helpottaminen edellyttää riittäviä resursseja: pieniä ryhmäkokoja ja pysyviä ammattitaitoisia hoitajia, joille maksetaan riittävä korvaus tärkeästä työstään. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä tulee lisätä Helsingissä ja jatkaa muuntokoulutuksen tarjoamista.

Lasten mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen tulee lisätä ja toteuttaa maksuton varhaiskasvatus. Samoin kaksivuotinen maksuton esikouluopetus tulee järjestää jokaiselle lapselle. Iltapäivätoiminnan paikkoja on oltava tarjolla riittävästi ja pysyvästi.

Myös koulutuksen on oltava maksutonta kaikilla asteilla, sillä maksuton ja tasa-arvoinen koulutus luo sivistysyhteiskunnan. Edistämme koulutuksellista tasa-arvoa kaikilla koulutusasteilla. Peruskoulussa on turvattava riittävä tuki oppimiselle ja koulunkäynnille erityisopetuksen, tukiopetuksen, koulunkäynninohjaajien, kouluterveydenhuollon, koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kautta.

Erikielisille oppilaille on tarjottava riittävä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus sekä oman äidinkielen opetus. Alueiden väliseen eriytymiskehitykseen on puututtava napakasti.

Jatkuvan oppimisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän. Niin työllisille, työttömille kuin heikossa työmarkkina-asemassa oleville on taattava nykyistä helpommat tavat uudelleenkouluttautumiseen ja jatko-opiskeluun.

Kulttuuri ja sivistys ovat itseisarvo

Monipuolinen taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kansalaisyhteiskunta ovat toimivan demokratian perusedellytys ja osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita ja niiden tulee olla ihmisen perusoikeuksia. Vasemmistoliitto katsoo, että mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä mahdollisuus kehittää omia luovia kykyjä ja itseilmaisun taitoja ovat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille.

Taide- ja kulttuuriala on Helsingissä myös merkittävä työllistäjä. Helsinki elää kulttuurista, eikä meillä ole varaa menettää kulttuurista pääomaamme. Kulttuurin valtionrahoitusta on lisättävä samoin kuin taiteilija-apurahojen tasoa ja määrää. Tuemme taidehankintojen prosenttiperiaatetta kaikessa rakentamisessa.

Haluamme uudistaa yliopistolakia siten, että palautamme yliopistojen autonomian ja koko yliopistoyhteisön osallistumisen päätöksentekoon. Panostamme lisää rahaa perustutkimukseen ja tutkijoiden apurahoihin. Teemme merkittäviä lisäpanostuksia korkeakouluihin, tieteeseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Avoimen yliopiston maksuttomuutta selvitetään.

Vasemmistoliitto näkee jokaisen ihmisen yhtä arvokkaana riippumatta taustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta. Hyvinvointivaltion on turvattava jokaiselle tarvittavat palvelut ja tuki eri elämänvaiheissa itsemääräämisoikeuden toteutumisesta huolehtien.

Helsingissä asuu ihmisiä monenlaisista erilaisista taustoista ja tehtävämme on pitää huolta syrjimättömyydestä jokaisen helsinkiläisen kohdalla. Syrjintää kohdistuu erilaisiin vähemmistöihin, kuten maahanmuuttajiin, kielivähemmistöihin, vammaisiin ihmisiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, eri ikäisiin ihmisiin ikänsä perusteella sekä eri uskontokuntiin kuuluviin ihmisiin.

Vaikeimmassa asemassa ovat moniperustaisen eli intersektionaalisen syrjinnän kohteena olevat ihmiset.

Helsingin on pääkaupunkina huolehdittava syrjimättömyyden toteutumisesta niin kotikaupunkina kuin esimerkiksi työnantajana.

Rasismivapaa Helsinki huolehtii asukkaistaan

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää, häirintää ja väkivaltaa on ennaltaehkäistävä ja siihen on puututtava tehokkaasti. Helsingissä puhutaan lukuisia kieliä, tunnustetaan monia uskontoja ja yhdistetään lukuisia kulttuurisia perinteitä toisiinsa.

Turvapaikka- ja kotouttamispolitiikkamme tulee lähteä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Moni ihminen elää Helsingissäkin vailla perusoikeuksia paperittomana. Lainsäädännöllä voidaan turvata paperittomille terveyspalvelut ja osoittaa kunnille siihen tarvittavat resurssit.

Rasismin torjunta ja palvelujen saavutettavuus varmistaa, että Helsinki on yhdenvertainen paikka asua jokaiselle kuntalaiselle.

Feminististä politiikkaa jokaisen kaupunkilaisen parhaaksi

Vasemmistoliitto rakentaa suojaa väkivallalta ja syrjinnältä kaikille ihmisille kaikissa elämänvaiheissa. Syrjityille ja marginalisoiduille yhteisöille turvallinen julkinen tila on erityisen tärkeä.

Naisiin kohdistuviin oikeudellisiin ja käytännön syrjinnän muotoihin tulee puuttua. Naiset tekevät miehiä useammin osa-aikatyötä ja usein vastentahtoisesti pienellä palkalla kokoaikatyön puuttuessa.

Vähemmistöihin kuuluvat naiset ja tytöt, kuten vammaiset naiset ja tytöt, ovat erityisen suuressa riskissä joutua lähisuhdeväkivallan uhreiksi. Tällaiset moniperustaisiin syrjinnän muotoihin tulee puuttua erityisen voimakkaasti.

Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Maailman ongelmien ratkaisu vaatii vahvaa yhteistyötä. Käynnissä on useita muutoksia, jotka heikentävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia maailmanlaajuisesti.

Samanaikaisesti – ja yhteisvaikutuksessa fyysisen ympäristömme kanssa – on käynnissä vaarallisia sosiaalisia ilmiöitä: konfliktit ja sodat, väestön kasvu, varallisuuden keskittyminen ja köyhyyden lisääntyminen. Kaiken kehityksen ja ihmisyyden edellytys on rauha. Vasemmistoliitto on sotaa ja militarismia vastaan.

Rakennamme turvallisen yhteiskunnan vahvistamalla tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Vasemmistolaiseen maailmankuvaan kuuluu lisäksi sen tunnustaminen, että ihmisoikeudet kuuluvat yhtäläisesti maailman kaikille ihmisille.

Helsinki huolehtii asukkaidensa välttämättömistä tarpeista myös poikkeusolosuhteissa

Vesi, lämpö, sähkö ja toimivat tietoverkot kuuluvat perustarpeisiin. Asukkaille on huolehdittava riittävästä varmuusvarastosta ja väestönsuojista. Oma-varaisuusastetta tulee kasvattaa. Poikkeustilanteissa on huomioitava Helsinkiin pääkaupunkina kohdistuvat uhat ja varauduttava niihin ennakolta.

Turvallinen kaupunki kaikille

Turvallista kaupunkia luodaan huolehtimalla kaupunkilaisten hyvinvoinnista. Hyvin toimiva kaupunki ja hyvinvoivat kaupunkilaiset ovat parhaiten varautuneita myös poikkeusoloihin.

Turvallisuus on yhteiskunnan perustoiminnoista ja arjen sujuvuudesta huolehtimista: toimivaa kaupunkisuunnittelua ja esimerkiksi kevyen liikenteen turvallisuutta, asumisen sujuvuutta, toimivia sosiaalipalveluita ja tarpeisiin vastaavaa terveydenhuoltoa, riittävästi resursoitua varhaiskasvatusta ja koulutusta.