Vasemmistoliiton ryhmäpuhe Helsingin kaupunginvaltuuston ylimääräisessä sote-kokouksessa 4. huhtikuuta 2018:
Helsinkiläiset, hyvät ystävät,
“Taloudellinen eliitti otti vähitellen (- -) sisäpiiritiedon avulla vallan poliittisessa päätöksenteossa itselleen.”
Tämä sitaatti ei ole vasemmistoliiton puolueohjelmasta, vaan tähän johtopäätökseen päätyy entinen pääoman superlobbari ja kokoomusvaikuttaja Anders Blom tuoreessa väitöskirjassaan taloudellisten eturyhmien toiminnasta politiikassa.
Blom toteaa, että liike-elämällä on liikaa valtaa suomalaisessa lainsäädännössä. Vaikka Blom ei tutki sote-uudistusta, niin sitä seuratessa ei voi kuin esittää saman huomion yritysvallasta. Me helsinkiläiset valtuutetut tunnemme sote-alan pyöröovi-ilmiön ehkä kaikkein parhaiten, kun meiltä on liuta nimekkäitä ystäviä oikealta liuennut kaupallisten terveyskonsernien sisäpiireihin. Tätä ei Suomi tarvitse yhtään enempää.
Tästä samasta uhkasta varoittaa myös Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin tuoreessa arviointiraportissaan.
GRECO toteaa, että Suomen tulee tehostaa korruption vastaista työtä ja korostaa, että kansallisen korruption vastaisen strategian pikainen hyväksyminen ja täytäntöönpanon käynnistäminen olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan. Raportissa painotetaan erityisesti sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä korruptioriskejä yksityistämisen osalta.
Siksi onkin nyt kysyttävä maan hallitukselta: miksi te tieten tahtoen haluatte lisätä korruptioriskiä maailman vähiten korruptoituneessa maassa?
* * *
Hyvät ystävät,
Suomessa ollaan tekemässä historiallisen suurta heikennystä hyvinvointipalveluiden ytimeen ja rapauttamassa yhtä maailman kustannustehokkaimmista terveydenhuoltojärjestelmistä ja vuosikymmenien työllä rakennettuja sosiaalipalveluita. Hallituksen mallissa saamme tilalle ainoastaan huonon hallinnon, lisääntyvää byrokratiaa, pahimmillaan yksityiset alueelliset monopolit sekä ei markkinat vaan bisnes edellä -ajattelun.
Suomen nykyinen hallitus päättää paraikaa meidän kaikkien suomalaisten puolesta siirtää yhteisiä veroeurojamme pörriäisomistajien eli pääomasijoittajien taskuihin sen sijaan, että nämä rahat ohjattaisiin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Onneksi Helsinki on herännyt puolustamaan asukkaitaan ja samalla koko Suomen etua. Haluan kiittää tästä valmistelijoita ja kaupunginhallitusta.
Kertaan seuraaavaksi muutaman keskeisen syyn miksi hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistukseksi rikkoo toimivaa eikä luo uutta.
Ensinnäkään se ei ole demokraattinen. Maakuntien itsehallinto on näennäistä, sillä niillä ei ole omaa verotusoikeutta ja rahoitusvastuu maakuntien toiminnasta on valtiolla. Maakuntia koskeva sääntely ja valtion maakuntiin kohdistama taloudellinen ohjaus sekä osittain myös toiminnan ohjaus ovat yksityiskohtaista ja tiukkaa. Maakunnilla ei myöskään ole yleistä toimialaa.
Toiseksi olemassa olevia ja toimivia palveluketjuja voidaan joutua purkamaan palveluiden pilkkomisen takia. Helsingissä esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä hoidettiin aiemmin erillään ja eri organisaatioissa siitä huolimatta, että ongelmat usein kytkeytyvät toisiinsa. Nykyään psykiatria ja päihdehoito on koottu samaksi palveluksi, mutta tätä uhkaa se, jos hallitus ajaa läpi kaupallisen soten.
Kolmanneksi uudistuksen myötä on todennäköistä, että helsinkiläisten sote-palvelut heikkenevät ja palveluverkko harvenee. Uhattuna ovat ensisijaisesti lähiöiden ja vähemmän varakkaiden alueiden asukkaat. Lisäksi kaupallinen sote kasvattaa riskiä asiakasmaksujen nostamiselle.
Neljäntenä ongelmana päätöksentekoa leimaa kiire ja heikko valmistelu. Valtakunnallisia vaaleja ei ole asiallista pitää vain muutamaa kuukautta vaaleja säätelevän lainsäädännön valmistumisen jälkeen. Lainsäädäntöä valmistelee kaiken lisäksi hallitus, jota kansan enemmistö ei ole valinnut.
Viidenneksi esityksestä ei käy ilmi, miten uudistuksen säästötavoitteeseen on päädytty. Lisäksi talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että mikäli säästöihin päästäisiin, olisi se historiallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellista, sillä rahoituslaki tarkoittaisi sote-menojen kasvun pysähtymistä ikärakenteen edelleen muuttuessa merkittävästi.
Ja lopuksi kuudentena: Pitkästä valmistelusta huolimatta hallitus ei tuo heikoimmassa asemassa olevien kannalta kaikkein tärkeintä lakia eduskunnan päätettäväksi nyt samalla, vaan asiakasmaksuista säädetään vasta myöhemmin. Niihin tulevat korotukset – joita hallituksen kolmen miljardin leikkaustavoite pohjustaa – voivat lisätä toimeentulon ongelmia sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden eriarvoisuutta.
Helsingissä tämä tarkoittaa, että terveyskeskusmaksut uhataan palauttaa ja siten vaikeuttaa pienituloisten hakeutumista terveyspalveluiden piiriin. Tämä samalla, kun meidän pitäisi täällä vielä maksaa enemmän tasausta siitä, vaikka rahamme valuvat pörriäisten taskuihin tai markkinamallin vaatimiin hallinto- ja valvontakustannuksiin.
Toivon kaikilta Suomen kansanedustajilta rohkeutta toimia tässä asiassa yhtä ryhdikkäästi kuin monet helsinkiläiset jo tekevät. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa lausunnon lähettämistä eduskunnalle.