Oikeistohallitus valmistelee parhaillaan massiivisia asumistukileikkauksia, jotka iskevät toteutuessaan rajusti kymmenien tuhansien helsinkiläisten toimeentuloon. Samaan aikaan myös kohtuuhintaista asuntojen ARA-tuotantoa leikataan ja kaupungin vuokra-asuntoihin joudutaan tekemään suuria vuokrankorotuksia.
Syksyn ensimmäisessä kaupunginvaltuustossa pormestari Juhana Vartiainen asettui hallituksen esittämien leikkausten kannalle ja maalaili leikkausten kannustavan ihmisiä töihin. Vartiaisen argumentit ovat monelta osin kummallisia. Hän puolustaa asumistukileikkauksia jonkinlaisena työllisyystoimena, vaikka ne kohdistuvat rajusti juuri työssäkäyviin kotitalouksiin. Yleisen asumistuen saajista jopa 40% on työssäkäyviä, ja joukossa on esimerkiksi paljon yksinhuoltajia, joiden toimeentuloon yleinen asumistuki on usein välttämätön lisäys.
Leikkauksien myötä monet ihmiset tulevat putoamaan toimeentulotuen varaan, jolloin työn tekemisen taloudelliset kannusteet häviävät käytännössä kokonaan. Kaiken huipuksi hallitus on poistamassa sekä työttömyysturvan että yleisen asumistuen 300 euron suojaosan, jolloin keikka- ja osa-aikatyöstäkin tehdään kannattamatonta. Hallitus ei pura vaan pahentaa niin sanottuja kannustinloukkuja.
Vaikka oikeistohallitus väittää ohjelmassaan tavoittelevansa toimeentulotuen saajien määrän puolittamista, puheenvuorossaan Vartiainen käytännössä myönsi, että asumistukileikkauksia on tarkoitus kompensoida toimeentulotuella. Tavoite on siis täydellisessä ristiriidassa valittujen keinojen kanssa.
Vartiainen perustelee toimeentulotukiasiakkuuksien lisäämistä sillä, että ihmisiä voidaan “auttaa ja velvoittaa palveluihin”. Kuitenkin merkittävä osa toimeentulotuen saajista on taloudellisen, eikä sosiaalisen tuen tarpeessa, ja tämä tulee korostumaan kun ensisijaisia etuuksia leikataan. Mihin palveluun pormestari aikoo ohjata sairaanhoitajana työskentelevän yksinhuoltajan, joka joutuu jatkossa hakemaan toimeentulotukea asumisen liian korkean hinnan vuoksi?
Aikuissosiaalityössä on jo nyt kädet täynnä töitä asumisen hinnannoususta johtuvien vaikeuksien vuoksi, ja siksikin työntekijöiden ajaminen toimeentulotuen asiakkaaksi on järjetöntä politiikkaa. Päinvastoin kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitaan lisää, ensisijaisten etuuksien tasoa pitää korottaa ja sosiaaliturvabyrokratiaa purkaa.
Mia Haglund
valtuustoryhmän puheenjohtaja