Viimeisen vuoden aikana joukkoliikenteeseen on isketty rajusti pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) yhtiöittämisen myötä työntekijöitä on lähtenyt pois, minkä vuoksi ratikka- ja metrovuoroissa on jatkuvasti häiriöitä. Palvelutaso on heikentynyt. Tarkastusmaksujen nosto ajaa suurempaan talousahdinkoon heitä, joilla ei ole varaa ostaa lippua.
Viimeisin päätös Helsingin seudun liikenteen (HSL) lipunhintojen ennätyskorotuksesta sekä eri alennusryhmien lippujen heikentämisestä on häpeällinen. Hintojen korotukset ovat erityisen haitallisia nykytilanteessa, jossa matkustajia tulisi päinvastoin houkutella koronan jäljiltä takaisin joukkoliikenteen pariin.
Kehityssuunta on täysin väärä. Joukkoliikenne on yksi ilmastokestävän tulevaisuuden keskeisimmistä palveluista. Meidän tulisi rakentaa edullinen ja niin toimiva julkinen liikenne, että se olisi jokaisen ensisijainen vaihtoehto liikkumiseen. Henkilöautoilua on saatava vähennettyä, sillä Helsinki on jo jäänyt jälkeen liikenteen päästövähennyksissä.
Lippujen hintoja ei olisi tarvinnut korottaa
HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Sauri perusteli hinnankorotuksia ja kertoi 5.11. Helsingin Sanomissa, että “joukkoliikenteen kautta tehdään nyt sosiaalipolitiikkaa”. Ulostulo on kummallinen, sillä kaikki joukkoliikenne on sosiaalipolitiikkaa. Heikennysten myötä pienituloisia päinvastoin huomioidaan aiempaa vähemmän, mikä on arvovalinta. Tämä johtaa eriarvoisuuden kasvuun.
Väite siitä, että vaihtoehtoja palvelutason heikentämiselle tai lipunhintojen korotuksille ei olisi ollut, on niin ikään virheellinen. Esitin HSL:n hallituksessa vuoden 2023 lippujen hintojen korotusten sekä alennus- ja maksuttomuusryhmien lippujen heikennysten perumista. Tämä olisi voitu rahoittaa esimerkiksi käyttämällä aiemmilta vuosilta jäänyttä ylijäämää.
HS uutisoi 1.11., että ylijäämässä olisi kyse lähinnä “ennakkoon arvioidusta summasta, ei siis ylimääräisestä rahasta”. HSL on kuitenkin laatinut oman taloussuunnitelmansa sen pohjalta, että ylijäämää on tämän vuoden lopussa yhteensä noin 65 miljoonaa euroa. Tästä HSL aikoo nyt jättää 21,7 miljoonaa euroa tulevina vuosina käyttämättä.
Vasemmistoliitto esitti, että tästä vielä kohdentamattomasta ylijäämästä olisi käytetty 14,4 miljoonaa euroa lipunhintojen korotusten ja muiden heikennysten perumiseen vuonna 2023. Tämä olisi erityisen perusteltua tilanteessa, jossa merkittävä osa ylijäämästä johtuu valtion koronatuista. Joustovaraa tuleville vuosille olisi jäänyt vielä 7,3 miljoonaa euroa.
Miltei jokainen puolue kertoi vastustavansa lippujen hintojen korotuksia ennen päätöstä. Monet puolueet myös kertovat haluavansa panostaa joukkoliikenteeseen ja rakentaa siitä entistä paremman. Silti olemme tilanteessa, jossa todistamme päinvastaista. Joukkoliikenteen alasajon on loputtava.
Elina Kauppila
HSL:n hallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu