Blogitekstissään Helsingin Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sandra Hagman kertoo, miten lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille saatiin turvattua toimeentulo opintojen ajaksi.
Helmikuussa aloin saada huolestuttavia viestejä yksin maahan alaikäisinä tulleilta nuorilta ja lastensuojelun jälkihuollon työntekijöiltä. Kela oli ilman mitään ennakkovaroitusta jättänyt toimeentulotuen maksamatta opiskeleville lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina oleville nuorille ja ilmoittanut, että näiden pitäisi nyt nostaa opintolainaa. Muistan miettineeni, että eihän tämä voi olla totta: eihän toimeentulotukilaki voi mennä lastesuojelulain ohi!
Huoli nuorten opiskelupoluista ja toimeentulosta oli suurta. Tein välittömästi 6. helmikuuta valtuustoaloitteen siitä, että Helsingissä jälkihuollon piirissä olevilta opiskelevilta nuorilta ei pitäisi edellyttää opintolainan nostamista toimeentulotuen ehtona. Nyt tasan kahdeksan kuukautta myöhemmin Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti, että jälkihuoltonuorten toimeentulo voidaan turvata täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella ilman opintolainan nostamista.
Tämä on merkittävä päätös 359 helsinkiläiselle nuorelle, jotka tällä hetkellä opiskelevat ja ovat jälkihuollon piirissä.
Helmikuussa 2026 toimeentulotukilakiin tuli yllättävä muutos, jonka seurauksena Kela alkoi edellyttää opintolainan hakemista kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta, jotka hakevat toimeentulotukea. Toimeentulotukilain uudistus oli jälkihuoltonuorten kohdalta ongelmallinen, sillä siinä ei otettu huomioon lastensuojelulakia. Toimeentulotukilain ja sen soveltamisen muutos eivät nimittäin poistaneet lastensuojelulaissa (§76a) olevaa hyvinvointialueelle määräytyvää velvoitetta turvata jälkihuoltonuoren toimeentulo ja asuminen.
Jälkihuolto on olemassa syystä
Olen toiminut sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, että alaikäisten yksin maahantulleiden sosiaalityöntekijänä ja edustajana. Työssäni olen nähnyt miltä takamatkalta nykyiset jälkihuoltonuoret elämäänsä lähtevät rakentamaan. Juuri tätä takamatkaa kuromaan jälkihuolto on olemassa. Jälkihuollon tarkoituksena on auttaa nuorta itsenäistymään ja ehkäistä sitä, että huono-osaisuuden vaikutukset jatkuvat pitkälle aikuisuuteen.
Lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on muuta väestöä enemmän vaikeuksia koulutukseen kiinnittymisessä, työllistymisessä, asumisessa ja toimeentulossa. Heillä on myös enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia. Myös riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on muuta väestöä suurempi. Hallituksen esityksessä lastensuojelulain uudistamiseksi on arvioitu, että noin 40 prosenttia jälkihuoltonuorista on työn, koulutuksen ja varusmiespalveluksen ulkopuolella.
Kaupungin omassa terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnissa todetaan, että opintolainan nostovelvoite todennäköisesti vähentää jälkihuollon nuorten koulutukseen hakeutumista, voi heikentää opintoihin kiinnittymistä ja opintojen loppuun saattamista sekä lisää nuorten velkaantumista.
Tässä tilanteessa koulutus on yksi tärkeimmistä asioista, joita yhteiskunta voi tukea. Siksi tuntui erityisen nurinkuriselta, että juuri opiskelemaan lähtevän jälkihuoltonuoren pyrkimyksiä parantaa omaa asemaansa rangaistiin lainavelvoitteella. Monella muulla opiskelijalla on vanhemmat, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Vanhemmat voivat auttaa takuuvuokrassa, ostaa tietokoneen, maksaa yllättävän laskun tai antaa rahaa silloin, kun opintotuki ei riitä. Jälkihuoltonuorella tätä turvaverkkoa ei yleensä ole.
Lautakunta takaa jälkihuoltonuorten opiskelut ja taloudellisen turvan
Helmikuussa esitin aloitteessani, että Helsingin pitäisi ensisijaisesti vaikuttaa siihen, että Kela muuttaa tulkintaansa. Jos valtakunnallinen ratkaisu ei onnistu, kaupungin pitäisi käyttää omia sosiaalipalveluitaan ja turvata nuoren toimeentulo täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella tai jälkihuollon taloudellisella tuella.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan omassa valmistelussa todetaan nyt varsin suoraan, että Kelan uusi linjaus ei ole ollut oikeudenmukainen jälkihuollon ja aikuistumisen tuen opiskelevia asiakkaita kohtaan. Lautakunta on myös todennut, että Kela ei informoinut muutoksesta riittävästi jälkihuollon nuoria ja hyvinvointialueita.
Tiistaina sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi ratkaisun, jossa jälkihuollon nuoren toimeentuloa voidaan turvata täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella ilman, että hänen tarvitsee ottaa opintolainaa. Samalla lautakunta oikeutetusti myös korosti, että asiaan täytyy saada korjaus valtakunnallisesti. Jälkihuoltonuorten asema täytyy turvata kaikkialla Suomessa niin, että lastensuojelulaki huomioidaan toimeentulotukilaissa.