10 kysymystä paperittomien oikeuksien turvaamisesta – mistä on kyse?

Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 29. marraskuuta  kaupunginvaltuutettujen Veronika Honkasalon (vas), Leo Straniuksen (vihr) ja Thomas Wallgrenin (sdp) aloitteen paperittomien henkilöiden oikeuksien turvaamisesta. Kokosimme yhteen 10 usein esitettyä kysymystä siitä, mistä oikeasti on kyse.

 

Mitä aloitteessa tarkalleen ottaen ehdotetaan?

Yksinkertaistettuna aloitteen tarkoitus on huolehtia siitä, ettei Helsingissä kukaan, taustastaan riippumatta, kuole kadulle tai joudu kärsimään epäinhimillisesti. Aloite turvaisi paperittomille vähimmäisoikeudet, jotka ihmisarvoinen elämä vaatii ja joita kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattaminen edellyttää.

Kaupunginhallituksen esitys on, että “välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka”. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että potilas saisi kiireellisen hoidon lisäksi muuten hänelle välttämättömän hoidon. Tällä hetkellä paperittomat ovat voineet saada lähinnä päivystyspoliklinikalla annettavaa hoitoa, mutta pitkäaikaissairauksien seurantaa ja lääkitystä ei ole tarjottu. Tämän vuoksi esimerkiksi diabetespotilaita on ajautunut huonoon kuntoon, mikä on johtanut kalliiseen hoitoon päivystyksissä ja vuodeosastoilla.  Aloite turvaisi myös lapsiperheiden kriisimajoituksen. Paperittomien oikeuden hätämajoitukseen turvaa laki.

Välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon lisäksi aloitteessa ehdotetaan monikielisen tiedotuksen lisäämistä. Paperittoman tieto suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja oikeusjärjestelmästä on usein hyvin puutteellista. Paperittoman elämänhistoria ja aiemmat kokemukset voivat aiheuttaa pelkoja ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Siksi he eivät aina osaa hakea apua. Monikielinen tiedotus helpottaisi tiedonsaantia. Aloitteella ajetaan myös esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille lisää koulutusta paperittomiin ja heidän oikeuksiinsa liittyen.

 

Aloitteessa paperittomille halutaan tarjota “välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet”. Tarkoittaako tämä, että paperiton saisi jatkossa enemmän kuin tavallinen helsinkiläinen?

Ei. Helsinkiläisillä on oikeus aivan kaikkiin niin terveyspalveluihin, joita paperittomille tarjotaan, sekä paljon enempään. Jokainen helsinkiläinen on tarvittaessa oikeutettu hätä- ja kriisimajoitukseen sekä välttämättömään terveydenhoitoon. Varattomalle helsinkiläiselle myönnetään tukea lääkkeisiin toimeentulotuen muodossa. Helsinkiläisillä on myös oikeus moniin sellaisiin palveluihin, joita paperittomille ei tarjota. Näitä ovat muun muassa perheneuvola, vanhusten hoito sekä sosiaalituet kuten asumistuki, työttömyyskorvaus ja vanhempainpäiväraha. Tämä aloite turvaisi paperittomille samat palvelut kuin turvapaikanhakijoille.

 

Mitä terveydenhuollon ammattilaiset ovat mieltä paperittomien terveyspalvelujen turvaamisesta?

Paperittomia vapaaehtoistyönä hoitavan Global Clinicin lääkäreiden mukaan kaupunginhallituksen esitys helpottaisi terveydenhuoltoalan ammattilaisten työtä. Lääkäri ei voi jättää potilastaan ilman välttämätöntä hoitoa oli tämän tausta mikä hyvänsä. Nykytilanne aiheuttaa terveydenhoidon ammattilaisille ristiriitatilanteita, kun lääkärit joutuvat tasapainoilemaan oman ammattietiikkansa ja viranomaisohjeiden välillä. Samalla linjalla ovat myös Lääkäriliitto sekä ammattiliitto Tehy. Global Clinicin henkilökunta on ilmoittanut kannattavansa kaupunginhallituksen esitystä paperittomien terveydenhuollon parantamisesta. Klinikan työntekijöiden mukaan aloite on “terveyspolitiikkaa parhaimmillaan”.

 

Kuinka montaa ihmistä paperittomien palveluiden turvaaminen koskettaa ja mitä se maksaisi?

Paperittomien oikeuksien turvaamisesta koituvia kustannuksia on vaikea arvioida etukäteen, sillä tiedossa ei ole, kuinka paljon palveluita lopulta käytetään. Myös paperittomien tarkkaa määrää on mahdoton tietää. Sisäministeriön arvion mukaan heitä on todennäköisesti 10002000 siis varsin vähän useaan muuhun Euroopan maahan verrattuna. Paperittomien terveydenhuollon kustannuksiksi on tällä hetkellä arvioitu 100 000200 000 euroa, mikä on enimmilläänkin murto-osa koko Helsingin terveydenhuollon kustannuksista.

Vuonna 2016 Helsingin neuvoloissa asiakkaana oli yhteensä 26 paperitonta äitiä, jotka kävivät neuvolassa yhteensä 52 kertaa. Lastenneuvolassa asiakkaana kävi 20 paperitonta lasta, joilla käyntejä oli yhteensä 38. Päivystys- ja terveysasemakäyntien määrää ei tiedetä, mutta arvion mukaan ne eivät ole parin viime vuoden aikana juuri kasvaneet, vaikka paperittomien määrä kielteisten turvapaikkapäätösten vuoksi oletettavasti on.

 

Miksi on tärkeää, että aloite menee läpi juuri nyt ja mikä sen saattaa vielä estää?

Nyt käsittelyssä oleva pohjaesitys on tehty huolellisesti yhteistyössä useiden eri asiantuntijoiden kanssa. Läpi mennessään se parantaisi yhden yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevan ihmisryhmän elämänlaatua merkittävästi. Tämä on asia, joka ei voi odottaa. Sivistynyt yhteiskunta pitää huolta heikoimmistaan. Helsingillä on nyt mahdollisuus näyttää suuntaa koko Suomelle. Saman päätöksen ovat tehneet aiemmin jo useat eurooppalaiset kaupungit.

Vuonna 2015 eduskunta melkein päätti, että paperittomille henkilöille tarjotaan nykyistä laajempi terveydenhuolto. Uudistus kaatui, kun SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki ehdotti asian jättämistä pöydälle. Silloinen eduskunta ei ehtinyt käsitellä asiaa uudestaan. Myös Helsingissä sosialidemokraatit ratkaisevat äänestyksen. SDP:llä ei ole ollut asiasta yhteistä mielipidettä, ja viime viikolla kaupunginhallituksen demarijäsenet äänestivät sekä asian puolesta (Nasima Razmyar) että sitä vastaan (Tomi Sevander). Tiedossa on, että SDP:n valtuustoryhmä on asian suhteen jakautunut. Heidän äänestyspäätöksensä siis ratkaisee, noudattaako Helsinki ihmisoikeuksia vai ei.

 

Jos aloite menee läpi, kustantaako Helsinki jatkossa paperittomille ilmaisen asunnon?

Ei kustanna. Kaupunginhallituksen esityksen mukaan paperittomalle turvattaisiin ainoastaan perustuslain mukainen hätämajoitus, siis esimerkiksi paikka asuntolassa. Asuntolamajoitus tarkoittaa käytännössä patjaa, jolla yöpyä. Asuntolamajoituksen vaihtoehto monelle on kadulla nukkuminen. Raskaana oleville ja 0-2-vuotiaiden lasten perheille taattaisiin kriisimajoitus, joka on aina väliaikainen järjestely.

 

Tarkoittaako kaupunginhallituksen esitys sitä, että paperiton, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, saa jäädä Suomeen?

Helsinki ei päätä turvapaikanhakijoiden oleskeluluvista eikä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palauttamisesta kotimaahansa. Päätökset tekee maahanmuuttovirasto. Käytännössä hallituksen politiikka on kuitenkin johtanut siihen, että paperittomien määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Heitä siis on riippumatta siitä, mitä kaupunginvaltuusto päättää. Aloitteessa on kysymys vain ja ainoastaan siitä, millaiset palvelut Helsinki paperittomille takaa.

 

Miksi laajentaa palveluita, kun se vain houkuttelee Suomeen lisää tulijoita?

Kansainvälinen tutkimus ei tue väitteitä siitä, että terveydenhuollon tarjoaminen paperittomille toimisi ”vetovoimatekijänä” ja houkuttelisi paperittomia maahan. Pikemminkin on näyttöä siitä, että paperittomien hoidon tiukka rajaaminen tulee kalliimmaksi kuin välttämättömän hoidon tarjoaminen kaikille.

 

Onko paperittomien palveluiden turvaamisesta jotain hyötyä muille helsinkiläisille?

Esimerkiksi välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet ja hoito ovat järkevää politiikkaa myös muiden helsinkiläisten kannalta. Sekä kansainvälinen tutkimus että Global Clinicin lääkäreiden kokemus osoittaa, että paperittomien potilaiden terveysongelmat eivät parane tai muutu edullisemmin hoidettaviksi odottamalla, että niistä tulee kiireellisiä. Ei ole inhimillistä, eettistä eikä kansanterveydellisesti viisasta odottaa ongelmien muuttumista kiireellisiksi. Esimerkiksi tarttuvien tautien mahdollisimman varhaisesta hoitamisesta hyötyvät kaikki. Myös infektioiden hoitaminen on halvempaa taudin alkuvaiheessa kuin sen pahennuttua, jolloin tilanne usein vaatii sairaalahoitoa. On ehdottomasti kaikkien kaupunkilaisten edun ja turvallisuuden mukaista myös rokottaa ihmiset asianmukaisesti.

 

Miksi vasemmistoliitto ajaa paperittomien oikeuksia, vaikka Suomessa on paljon “omiakin köyhiä”? Onko vasemmistoliitto unohtanut suomalaiset pienituloiset?

Suurin osa vasemmistoliiton kuntapoliittisesta työstä kohdistuu muuhun kuin paperittomuuteen. Vasemmistoliitto on aktiivisesti vaatinut lisää rahaa muun muassa vanhustenhoitoon ja omaishoidon tukiin, ajanut terveyskeskusmaksujen poistoa, vastustanut hoito- ja asiakasmaksujen korostuksia, vaatinut toimeentulotuen hakijoiden oikeuksien turvaamista ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että kaikilla ihmisillä taustastaan riippumatta olisi varaa asua Helsingissä. Vasemmistoliitto ei ole unohtanut eikä unohda jatkossakaan suomalaisia pientuloisia.

 

Faktaa: Mikä paperiton?

  • Ihminen voi joutua paperittomaksi monesta eri syystä. Henkilö on paperiton esimerkiksi kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen jälkeen. Paperittomaksi voi joutua myös oleskeluluvan tai viisumin umpeutuessa. Toisin kuin usein ajatellaan, paperittomuus ei siis ole sama asia kuin passittomuus. Paperittomalla voi hyvin olla passi ja muitakin dokumentteja, jopa Kela-kortti. Ihmisen maassa oleskelun luokitus voi muuttua äkillisesti esimerkiksi oleskeluluvan saamisen tai epäämisen myötä.
  • Paperittoman asemassa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella voi olla myös ihmisiä, joilla on oleskeluoikeus Suomessa. Näiden ihmisten piiriin kuuluvat esimerkiksi EU-kansalaiset, jotka eivät kuulu kotimaansa sosiaaliturvan piiriin, opiskelijat, joilla ei ole sairausvakuutusta sekä ihmiset, jotka odottavat oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Paperittomuuteen on monenlaisia syitä ja joukkoon mahtuu myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä edes tiedä olevansa paperittomia.
  • Lisätietoa paperittomuudesta löydät esimerkiksi täältä.