Kuten Eero Vassinen kirjoitti kolumnissaan (HS 24.10.2025), Satamatunneli on ratkaisuna paitsi erikoinen, myös monin tavoin ongelmallinen.
Tunnelin taloudellista yhtälöä ei olla ratkaistu tai oikeastaan edes arvioitu etukäteen, kuten yleensä on tapana. Hanke on niin mittava, ettei ole perusteltua jättää taloudellista puolta näin heikkoihin kantimiin. On todennäköistä, että tunnelin hintalappu kaatuu lopulta kaupungin maksettavaksi.
Taloudellisen yhtälön kanssa vähintään yhtä ongelmallisia ovat tunnelin vaikutukset liittyen niin Salmisaaren kuin Lapinlahden alueen tulevaisuuteen.
Salmisaaren alueella satamatunnelin ramppi veisi asuntorakentamiselta arvokasta tonttimaata eikä tämän hintaa olla laskettu tunnelin kustannuksiin. Salmisaaresta olisi ilman tunnelia mahdollista tehdä viihtyisä asuinalue. Kaupunkiimme muuttaa vuosittain lähes 10 000 uutta asukasta, minkä vuoksi meidän on pystyttävä rakentamaan riittävästi asuntoja hintatason nousun hillitsemiseksi. Salmisaaressa olisi harvinainen mahdollisuus rakentaa uutta ilman lähiluonnon tuhoamista.
Lapinlahden sairaala-alue on yksi kantakaupungin kulttuurisista ja vihreistä keitaista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta ei pitäisi nakertaa lisää vaan jos jotain, sairaala-alueen toiminnan kehittämiseen tulisi panostaa ja tukea toimijoiden jo nyt huikeaa toimintaa. Alueella yhdistyy mielenterveys-, kulttuuri-, taide-, ravintola- ja yhteisötoiminta kaupunkilaisille avoimeen ympäristöön, jossa voi pulahtaa uimaan, istuskella kallioilla tai vaikkapa meloa. Tällaista Helsinkiä tulisi vaalia.
Asukastilaisuudessa 2023 linjausvaihtoehdoista kannatetuin oli vaihtoehto D. Osallistaminen menettää merkityksensä, jos me päättäjät emme ota tuloksia huomioon.
Satamatunnelin rakentaminen voidaan toteuttaa vain poikkeusluvalla, koska suunnitelma aiheuttaa haittaa Lapinlahden monimuotoiselle luonnolle. Esimerkiksi alueella esiintyvää kirvelilattakoita suojelee luonnonsuojelulaki. Koi on perhoslaji, jota esiintyy vain kahdessa paikassa Suomessa. Lapinlahden alueella viihtyy myös uhanalainen liito-orava. Se pesii nimenomaan tunnelisuunnitelman kriittisellä alueella.
Ei voi olla niin, että Helsinki jatkuvasti asettaa autoilun edistämisen luonnonsuojelun ja muun kaupunkikehityksen edelle. Tämä ei ole luontokadon torjumisen tai kaupunkilaisille tärkeän kaupunkiluonnon suojelun kannalta kestävää. Lisäksi luonnonsuojelulaista voidaan poiketa luvalla vain, jos muita tyydyttäviä vaihtoehtoja ei ole.
Tunnelin — tai rahtiliikenteen — kehittämiseen on ympäristön ja kulttuurin, mutta myös kaupungin talouden kannalta parempiakin vaihtoehtoja.
Elina Kauppila
kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan jäsen
28.10.2025
Teksti on julkaistu alun perin lyhennettynä Helsingin Sanomien (28.10.) verkkoversiossa.