Vasemmistoliiton 15 saavutusta valtuustokauden ensimmäisenä vuonna

Ensimmäinen vuosi valtuustokautta takana, kesätauko edessä – aika summata vuoden saavutukset. Minkä eteen olemme tehneet töitä ja mitä saimme aikaiseksi vuoden aikana? Muun muassa seuraavaa:

 

  • Torppasimme sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavaillut leikkaukset. Syksyn 2017 budjettineuvotteluissa pormestari Jan Vapaavuori esitti sote-palveluihin häpeällisen rajuja leikkauksia. Vasemmistoliiton tärkein tavoite neuvotteluissa oli saada lisää rahaa juuri soteen – ja siinä myös onnistuimme. Toisin kuin edellisellä valtuustokaudella, tämän vuoden budjetissa sote-palveluihin lisättiin rahaa väestönkasvun ja kustannustason nousun mukaisesti. Tämä mahdollistaa palveluiden kehittämisen esimerkiksi neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa vahvistamalla, perheneuvoloiden jonoja purkamalla ja jalkautuvaa eli kaduilla tehtävää sosiaalityötä kehittämällä.

 

  • Saimme Helsingin selvittämään keinoja, joilla ehkäistä vähävaraisten sote-maksuista johtuvia maksuvaikeuksia. Samalla saimme kaupungin selvittämään, kuinka se voisi vähentää perintätoimenpiteitä sellaisilta pienituloisilta henkilöiltä, joilla on riski maksuhäiriömerkinnälle. Tämä on upea lopputulos, jonka eteen olemme tehneet töitä vuosia! Ensimmäisen valtuustoaloitteen aiheesta teki Paavo Arhinmäki vuonna 2011.

 

  • Vaadimme asumisen hintojen nousun hillitsemistä. Vasemmistoliiton vaatimuksesta Helsingin strategiaan kirjattiin tavoitteeksi asumisen hinnan nousun hillitseminen. Erityisen tärkeänä saavutuksena pidämme panostuksia kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon sekä toimia asumisen hinnan nousun ehkäisemiseksi. Helsingin on oltava kaupunki, jossa kellä tahansa on halutessaan mahdollista asua ja jossa asuminen ei vie kohtuutonta osaa ihmisen tuloista. Helsinki kuuluu kaikille.

 

  • Hankimme paperittomille oikeuden välttämättömiin palveluihin. Vuoden 2018 alusta lähtien Helsinki on turvannut aiempaa paremmin paperittomien oikeudet. Valtuuston päätös helpottaa hauraassa asemassa yhteiskunnassamme elävien paperittomien elämää. Pohjimmiltaan kyse on ihmisoikeuksista ja inhimillisestä elämästä, joihin jokainen on taustastaan riippumatta oikeutettu. Välttämättömät palvelut tarkoittavat muun muassa sitä, että diabetesta hoidetaan ennen kuin potilas tarvitsee kiireellistä hoitoa ja että paperittomille lapsiperheille turvataan kriisimajoitus.

 

  • Saimme terassien aukioloajat laajenemaan. Sami ”Frank” Muttilaisen valtuustoaloitteen pohjalta käynnistetyn laajan selvityksen pohjalta kaupunki päätti, että jatkossa terassit saavat olla auki kello 23 saakka ilman poikkeuslupaa. Kokeilu alkoi kesällä 2018 ja jatkuu vuoden 2018 alkuun. Päätös vahvistaa elävää kaupunkikulttuuria, jonka eteen vasemmistoliitto on tehnyt vuosien ajan töitä. Kippis!

 

  • Saimme laajennettua kaupunkipyöräverkostoa. Jatkossa valtavan suosion saavuttanut kaupunkipyöräverkosto on entistä kattavampi ja aiempaa useamman kaupunkilaisen saavutettavissa. Nyt myös itäisemmässä ja pohjoisemmassa Helsingissä päästään nauttimaan kaupunkifillareista.

 

  • Saimme Helsingin aloittamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin. Veronika Honkasalon aloitteen pohjalta tehty päätös tarkoittaa käytännössä, että Helsinki tarkastelee vuoden 2018 talousarviota sukupuolitietoisesta näkökulmasta ja aloittaa sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotin. Talousarvion laadintaan tarvitaan sukupuolinäkökulmaa, sillä julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin ja voivat joko edistää tai heikentää tasa-arvoa. Koska asiaan kiinnitetään nyt aiempaa paremmin huomiota, odotuksemme ovat korkealla: kohti tasa-arvoisempaa kaupunkia!

 

  • Saimme valtuuston linjaamaan, ettei Martinlaakson voimalassa saa polttaa turvetta. Mai Kivelän aloitteen pohjalta Helsinki päätti käyttää omistajaohjaustaan Vantaan Energian turveinvestoinnin torppaamiseen. Vantaan Energia on Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdessä omistama energiayhtiö, josta Helsinki omistaa 40 ja Vantaa 60 prosenttia. Yhtiö on aikeissa korvata Martinlaakson voimalan maakaasukattilan uudella tekniikalla, jossa polttoaineena käytettäisiin metsäperäistä bioenergiaa ja turvetta. Helsinki haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tästä näkökulmasta on mahdoton ajatus, että uudessa voimalassa lähdettäisiin polttamaan turvetta. Turve on fossiilinen polttoaine, ja sen polttamisesta syntyy jopa enemmän kasvihuonekaasuja kuin kivihiilen polttamisesta.

 

  • Vaadimme naisvaltaisia aloja pois palkkakuopasta. Kantamme on selvä: Helsingin on huomioitava palkkauksessa nykyistä paremmin työn vaativuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys. Esimerkiksi useilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso ei kohtaa näitä. Samansuuruisesta palkasta jää Helsingissä asuinkustannusten jälkeen käteen huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa. Pienipalkkaisella työntekijällä se voi tarkoittaa, ettei palkalla tule toimeen. Tätä emme hyväksy!

 

  • Vaadimme Helsinkiin maailman puhtainta sisäilmaa. Osana Helsingin kaupungin budjettiraamia kaupunginhallitusryhmät päättivät, että budjetin valmistelussa arvioidaan koulujen, päiväkotien ja muiden tilojen korjausinvestointiohjelma sekä sen riittävyys erityisesti sisäilmakorjausten näkökulmasta. Sisäilmakorjausten nostamista arvioitavaksi vaati vasemmistoliitto. Näkemyksemme on selkeä: Koulujen ja muiden julkisten tilojen huono sisäilmatilanne on asia, johon kaupungin on tartuttava kovalla kädellä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aiheesta myös ryhmäaloitteen, jossa esitetään selkeä toimenpideohjelma tilanteen parantamiseksi.

 

  • Puolustimme metronkuljettajien oikeutta kunnollisiin työolosuhteisiin. Pitkin vuotta tiedotusvälineet ovat uutisoineet HKL:n kuljettajien huonosta työilmapiiristä ja yhtiön johtoa kohtaan koetusta syvästä epäluottamuksesta. HKL:n johtokunnassa varavaltuutettumme Anu Suoranta on puolustanut metronkuljettajien oikeutta kunnioittavaan työympäristöön ja mahdollisuuksiin vaikuttaa omaa työympäristöä koskeviin päätöksiin. Puutuimme asiaan myös valtuustossa, jossa esitimme kyselytuntikysymyksen siitä, miten Helsinki aikoo turvata toimivan ja turvallisen metroliikenteen sekä riittävän hyvät työskentelyolosuhteet kuljettajille.

 

  • Vaadimme päivähoidon osapäiväryhmiin samaa henkilöstömitoitusta kuin kokopäivähoidossa. Petra Malinin aloitteesta sekä kaupunginhallitus että -valtuusto ottivat myönteisen kannan siihen, että osapäivähoidossa olevilla lapsilla on oikeus riittävään määrään hoitajia. Seuraavaksi varmistamme, että myönteinen asenne näkyy teoissa ja asia korjataan myös budjettitasolla.

 

  • Vaadimme budjettiin kirjauksen, jonka mukaan erityisen tuen oppilaiden tukitoimien toteutumista on selvitettävä. Tämä tarkoittaa, että kaupunki sitoutuu tarkastelemaan sitä, saavatko erityisen tuen piirissä olevat lapset kaikki tarvitsemansa tukitoimet. Tästä emme tingi: jokaisella erityislapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen!

 

  • Vaadimme budjettiin kirjauksen, jonka mukaan vanhusten palveluasumiseen pääsyä selvitetään. Myös kaupungin strategiassa sitouduttiin vanhuspalveluiden kehittämiseen, mitä vasemmistoliitto on ajanut aktiivisesti pitkään. Vaadimme lisäsatsauksia sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoitoon. Vanhusten riittämätön hoito on yksi Suomen tämän hetken vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Helsingin on ryhdyttävä kantamaan todellista vastuuta hauraassa ja puolustuskyvyttömässä tilassa olevista vanhuksista.

 

  • Kritisoimme voimakkaasti hallituksen sote-uudistusta. Pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteisessä sote-kapinakokouksessa pitämässään ryhmäpuheessa Silvia Modig muistutti, että uudistuksen keskiössä ovat ihmisille elintärkeät palvelut – palvelut, jotka muodostavat sen, mitä kutsumme hyvinvointivaltioksi. Sillä uudistuksella ei ole varaa epäonnistua. Vasemmistoliitto katsoo, että eduskunnassa käsittelyssä oleva maakunta- ja sote-uudistus vaarantaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalvelut tavalla, jolla voi olla vakavia seurauksia. Samalla se hyödyttää terveitä ja vähän palveluita tarvitsevia. Kannatamme uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, joita ovat muun muassa saumattomat hoitoketjut, terveyserojen kaventaminen ja erityisesti hoidon tasa-arvoisen saatavuuden parantaminen.

 

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin: lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille kaupunkilaisille!