Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon

Turvallinen ja arvokas vanhuus

Helsinkiläisen on päästävä halutessaan palveluasumiseen siinä vaiheessa, kun omatoiminen liikkuminen ei onnistu tai yksinäisyys tai muistiongelmat eristävät. Vanhusten kierrätys hoitopaikasta toiseen pitää lopettaa. Hoitajia on lisättävä kotipalveluun ja palveluasumiseen. Vanhuspalvelulain säädösten noudattamista Helsingissä on valvottava nykyistä tehokkaammin. Vanhushoivassa pitää perushoitotyön lisäksi olla aikaa kohtaamiselle, ulkoilulle ja viriketoiminnalle.

Oikea-aikaista tukea lapsiperheille

Ennaltaehkäiseviin palveluihin on panostettava nykyistä enemmän. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki on edullista niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Perheille pitää olla tarjolla heidän tarvitsemaansa konkreettista kotiapua ja psykososiaalista tukea. Perhetyön tulee olla yksi saumaton palvelukokonaisuus ja perheitä ei saa pallotella palveluiden välillä. Neuvolassa, perhetyössä, lapsiperheiden kotipalvelussa ja perheneuvolassa on oltava tarpeeksi työntekijöitä. Helsingissä on aloitettava myös perhetyöntekijän ja terveydenhoitajan kotikäynnit lasta odottaviin perheisiin.

Nuorten kasvua tuettava

On tuettava erityisesti niitä nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tarvitaan lisää sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia tukemaan nuorten kasvua. Tavoitteena on nuorelle sopivan jatkopolun löytäminen. Koulutuspaikkoja on lisättävä, samoin etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan mahdollisuuksia.

Matalan kynnyksen tukea mielenterveys- ja päihdeongelmissa

Helsingissä mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat kasvussa. On välttämätöntä, että matalan kynnyksen apua on saatavissa helposti, oikeaan aikaan ja riittävästi. Avohoidon palveluita on lisättävä ja kehitettävä, jotta ne voivat muodostaa todellisen vaihtoehdon laitoshoidolle. Laitospaikkoja on oltava riittävästi.

Vammaisten oikeudet on taattava

Vammaisilla on yhdenvertainen oikeus toimivaan ja esteettömään arkeen, jonka turvaamiseksi henkilöstön riittävyys on varmistettava ja palvelujen on oltava esteettömiä. Omaishoitajien jaksamista on tuettava vapaapäivillä ja säännöllisillä virkistysmahdollisuuksilla.

Tukea heikoimmassa asemassa oleville

Asunnottomille ja paperittomille on taattava hätämajoitus. Paperittomille on tarjottava terveydenhuolto.

Ihmisiä kuunneltava heitä koskevissa asioissa

Potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskeviin sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksiin ja palveluiden saamiseen tulee vahvistaa. Vammaisten ja muiden erityisryhmien pitää saada päättää oma asuinpaikkansa. Elämänmittaisia palveluita ei tule kilpailuttaa, vaan palvelut pitää järjestää henkilökohtaisen budjetoinnin kautta.

Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut sote-uudistuksen lähtökohdaksi

Sote-palveluissa päävastuun pitää jatkossakin olla julkisella sektorilla. Yksityisiä hoidon tai palvelujen tuottajia käytetään vain täydentämään julkisia palveluja. Kuntalaisten verovaroja ei pidä valuttaa kansainvälisten suuryritysten voittoihin ja veroparatiiseihin.

Yhteiset sosiaali- ja terveysasemat lähipalveluina Helsingissä

Kaupungin 25 terveysasemaa pitää säilyttää lähipalveluna ja muuttaa sosiaali- ja terveysasemiksi. Niille on saatava tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, jotka pystyvät hoitamaan tavallisimmat sairaudet, tukemaan arkielämässä ja tekemään suunnitelmallista sosiaalityötä yhdessä asukkaiden kanssa. Sosiaali- ja terveysasemien pitää tarjota myös kotihoitoa vanhuksille, vammaisille ja sairaille sekä viedä palveluja myös alueensa erilaisiin palvelutaloihin ja päiväkoteihin.

Ei terveyskeskusmaksulle

Hyvät ja maksuttomat terveyspalvelut kuuluvat kaikille. Terveyskeskuskäynnit on säilytettävä Helsingissä maksuttomina. Muita palvelumaksuja ei tule korottaa vaan niitä tulee alentaa.

Sote-ammattilaisten käyttöön parhaat tietojärjestelmät

Hoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien käyttämien järjestelmien tulee toimia nopeasti, varmasti ja olla helppokäyttöisiä. Työntekijöiden aikaa ei saa haaskata eikä ihmisiä vaarantaa huonosti toimivilla järjestelmillä. Tietojärjestelmissä käytettävyyden pitää olla tärkeimpiä valintakriteerejä. Järjestelmien kustannuksia on hillittävä. Valittujen tietojärjestelmien tulee olla yhteensopivia kansallisten järjestelmien kanssa ja yhdistyä helposti muihin alan ja paikallisten yritysten ja yhteisöjen järjestelmiin. Tämä edellyttää sekä maksuttomia rajapintoja että avoimen datan julkaisua.