Edullinen joukkoliikenne ja toimiva kevyen liikenteen verkosto

Edullinen joukkoliikenne lisää tasa-arvoa ja viihtyvyyttä

Hyvin järjestetty ja edullinen joukkoliikenne sekä toimiva ja yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto takaavat kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden liikkua Helsingissä ja sen ympäristössä. Ne vaikuttavat myös myönteisesti kaupungin ilmanlaatuun ja sitä kautta kaupunkiviihtyvyyteen ja asukkaiden terveyteen. Helsingin sisäisen kausilipun hinta on noussut 18 % vuodesta 2014. Liian korkeat lippujen hinnat rajoittavat pienituloisten mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä, jolloin lippujen hintojen nousu lisää eriarvoisuutta. Hintoja ei tule korottaa enempää. On kehitettävä järjestelmä, joka mahdollistaa alennusten myöntämisen sosiaalisin perustein, esimerkiksi työttömille ja eläkeläisille.

Kuntien osuutta joukkoliikenteen kustannuksista tulee lisätä, jotta lippujen hintoja ei tarvitse korottaa. Lippujen hintoja voidaan saada alas lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä. Sen lisäksi, että toimiva ja monipuolinen joukkoliikenneverkosto houkuttaa lisää matkustajia, on otettava ruuhkamaksut käyttöön ja ohjattava osa tuotoista joukkoliikenteen tukemiseen. Tämä edellyttää myös liityntäpysäköintipaikkojen laajentamista. Osa ruuhkamaksuista on ohjattava liikenteen ja infran kehittämiseen. Myös autoilijat hyötyvät ruuhkamaksuista, kun ruuhkat vähenevät.

Lisää vuoroja joukkoliikenteeseen

Työelämän aikataulut muuttuvat. Kauppojen ja ravintoloiden aukiolojen vapauttaminen on lisännyt yhteiskunnassa sellaisten työssäkäyvien määrää, joiden työvuorot saattavat sijoittua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Työssäkäynti ei voi edellyttää oman auton omistamista, vaan työntekijöiden on voitava luottaa siihen, että joukkoliikenne palvelee heitä silloin, kun heillä on tarve liikkua. Joukkoliikenteen aikatauluihin pitää saada lisää aikaisia aamuvuoroja ja myöhäisiä iltavuoroja sekä läpi yön kulkevia vuoroja, myös metroliikenteeseen.

Lisää raideliikennettä ja kevyen liikenteen verkostot yhtenäisiksi

Joukkoliikenteen tulee perustua yhä enemmän raideliikenteeseen: juniin, raitiovaunuihin ja metroon ja tulevaisuudessa myös pikaraitiovaunuihin. Siirtymistä sähköbusseihin on nopeutettava.

Kevyen liikenteen verkoston on oltava tasaveroinen autoliikenteen verkostojen kanssa. Verkostoja on edelleen kehitettävä niin, että liikkuminen jalkaisin ja pyörällä on sujuvaa ja turvallista kaikkialla kaupungissa. Työmatkapyöräily vähentää tutkitusti sairauspoissaoloja ja parantaa terveyttä. Kaupungin tuleekin työnantajana rohkaista ja kannustaa eri keinoin työmatkapyöräilyyn. Kaupungin tulee myös huolehtia jalankulun ja pyöräteiden esteettömyydestä ja panostaa teiden talvikunnossapitoon.