Helsingin Vasemmiston kevätpiirikokous tukee ay-liikkeen toimia hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan

Helsingin Vasemmistoliitto ry, Kevätpiirikokous 16.4.2016
Malmin työväentalo, Helsinki
Kannanotto

Helsingin Vasemmisto tukee ay-liikkeen toimia hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan

Vasemmisto vastustaa hallituksen leikkauspolitiikkaa ja katsoo sen heikentävän ostovoimaa, työllisyyttä ja Suomen taloustilannetta. Kysymys on arvovalinnasta: tuemmeko lisää yritysten ennätysosinkojen maksamista vai ihmisarvoista toimeentuloa kaikille. Helsingin vasemmiston piirikokous tukee kaikkia ay-liikkeessä toimivia vasemmistolaisia kilpailukykysopimusehdotuksen hylkäämisessä ja muissa hallituksen leikkauspolitiikan vastaisissa toimissa.

Suomen hallitus on ajanut ensin niin sanottua yhteiskuntasopimusta ja sitten kilpailukykysopimusta jo lähes vuoden ajan aivan kuin leikkauksille ja työehtojen heikennyksille ei olisi vaihtoehtoja. Työntekijäliitot ovat asettaneet tiukkoja reunaehtoja sopimuksen hyväksymiselle ja ne päättävät hyväksymisestä 31.5.2016 mennessä. Hallituksen politiikalle on kuitenkin selkeitä vaihtoehtoja. Esimerkiksi harmaan talouden takia jää saamatta vuosittain 4-6 miljardia verotuloja ja maksuja. Haitallisia yritystukia maksetaan hallituksen selvityksen mukaan 850 miljoonaa euroa, yhteisöveron palauttaminen 24,5 prosenttiin toisi 800 miljoonaa lisää verotuloja.

Kilpailukykysopimuksen hyväksyminen merkitsisi kolmen miljardin euron verran maksujen siirtoa työnantajilta työntekijöille ajalla 2017 – 2020. Kuitenkin suomalaisilla pörssiyrityksillä oli varaa maksaa tänä keväänä ennätyssuuret osingot – noin 12 miljardia euroa.

Suomen talouden suuri ongelma on se, että suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi toivotulla tavalla ja toisaalta maailmanpoliittinen tilanne heikentää vientimahdollisuuksia. Siksi kotimaisen ostovoiman lisäämisen pitäisi olla ay-liikkeen vaatimusten keskiössä leikkauksiin ja heikennyksiin osallistumisen sijaan. Työn yksikköhinnat eivät ole tärkeimpiä kilpailijamaitamme korkeampia. Palkkojen leikkaaminen ei alenna olennaisesti yritysten kokonaiskustannuksia, eikä ole takeita siitä, että se johtaisi tuotteiden hinnan alentamiseen ja viennin kasvuun.

Hallitus väittää, että työajan pidentäminen palkkoja korottamatta lisää yritysten tuottavuutta ja uusia työpaikkoja syntyisi 35 000. Käytännössä työajan pidentäminen tarkoittaa, ettei lisää työvoimaa tarvitse palkata, työttömien määrä lisääntyy ja ostovoima laskee. Työttömyyden hoitoon menee 5 miljardia vuodessa, ja siksikin työttömyyden vähentämisen pitää olla ay-liikkeen keskeinen tavoite.

Suomalaisten palkansaajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asemaa voidaan parantaa alipalkkauksen kriminalisoinnilla ja ammattiliittojen kanneoikeudella. Ne eivät aiheuta lisäkustannuksia rehellisille ja vastuullisille yrityksille vaan auttavat niitä pärjäämään tiukassa kilpailutilanteessa ja tervehdyttävät yritysten välistä kilpailua.

Suomalainen ay-liike voi ottaa kunnian merkittävästä osasta hyvinvointivaltion rakentamisessa taisteltuaan mittavin työtaisteluin muutoksia, joilla kansalaisille on taattu mahdollisuus
ihmisarvoiseen elämään ja tasa-arvoisempaan kohteluun. Nyt ei ole aika tinkiä näistä saavutuksista.